Samalla tavalla

Musta tuntuu, että alotan nää blogikirjotukset aina samalla tavalla. Tänään, Eilen, Aamulla, Päivällä tai muuten vaan todella samalla tyylillä joka kerta. No, koetan nyt keksiä uusiakin tapoja aloittaa kirjoitus. Olen ollut bloggaaja noin puoli vuotta, mutta en ole vieläkään tottunut suoraan asiaa-kirjoitus tyyliin.

Kolmen tunnin aamulenkki ottaa kyllä veronsa. Hohhoijjaaa! pitkästä aikaa päästiin kunnolla lenkille, kun mentiin hiukan aikasemmin kuin yleensä. Ilonalle tulee ihan hitsin kuuma nyt, joten ei olla päästy kunnolla ulkoilemaan, kun ei se sitten jaksa yhtään mitään. Lenkit tehdään niin, että mennään aamulla noin puolen tunnin lenkki yhdeksältä, sen jälkeen päivälenkki kolme varttia yhden ja kolmen välillä ja iltalenkki noin tunti kahdeksan ja kymmenen välissä. Harmittaa ain itseä hirveesti, kun nyt ei päästä ulkoilemaan niin hyvin kuin keväällä, alkutalvesta ja syksyllä. Silloin käydään aamulla noin kahdeksalta tai ysiltä tunnin lenkki. Päivällä 12 tunnin lenkki, päivällä kolmelta tunnin lenkki ja kuudelta puolentoista tunnin lenkki ja illalla kahdeksalta tunnin tai puolentoista lenkki. Eli normaalin kuudentunnin lenkkeilyn sijaan lenkkeilemme nyt vain reilut kaksi tuntia. Välillä Ilona jopa kieltäytyy lenkille menemisestä.

Okei, no nyt takaisin siihen aamulenkkiin. Käveltiin Riikan kanssa aamulla spurilan lenkki, johon keskiverrosti menee noin kaksi tuntia, jos menee normaali vauhtia, eikä juokse paljon. Nyt meni semmoset kolme tuntia. Johtunee ehkä siitä, että molemmat olivat älyttömän väsyneitä ja oli kuitenkin jo 20°C. Ei Ilonakaa nyt kovin innoissaan ollut enää puoli 10 jälkeen, kun alkoi olla melko kuuma. Pienemmälle äänyt lenkkeily ollaan sitten korvattu sisällä riehumisella, josta ei nyt niin paljon hyötyä ole, koska kohtaukset saattavat kestää 20 minuuttiaja sen jälkeen on kaikki paikat ihan huiskin haiskin... Aivovoimistelua ollaan myös tehty mm. erilaisilla aktivointileluilla ja TOKOn vaativimmillä liikkeillä, myös etsimisleikkejä ollaan otettu. Nyt olis tarkoitus tehdä myös yksi jälki ja tulin siihen tulokseen, että Ilonan kanssa parasta on se, kun se saa vain seurata jälkeä. Eli jätetään kaikki muut jutskat siitä pois. Ehkä sitten seuraavan koiran kanssa aletaan ottamaan ihan kunnolla tota MEJÄä, tai no ei tuo mitä Ilonan kanssa edes tehdään ole mitään MEJÄä. Toinen harrastus missä meiän pitäis nyt ryhdistäytyä on tuo takaa-ajo. Eli taisin siitä jossain kirjoituksessa mainita, mutta siis siihen tarvitaan kaveri ja viimeksi se oli Ronja. Ronja lähtee juoksemaan Ilona perään ja kun Ilona seuraa Ronjaa tietyn matkan, on sovitussa paikassa odottamassa tuperware purkki, joissa on sitten jotain herkullista, tämän tarkoitus olisi liikuttaa sekä koira että ihminen. Kohta kun tämä alkaa sujumaan otetaan käyttöön sellainen, että heti kun Ilona on päässyt Ronjan eteen, annetaan palkat. Myös takaa-ajettavia vaihdellaan.

Eilen pestiin myös Riikan kanssa Jamo, puhdasta tuli!

Kaikki kuvat on sitten tosi epäselkeitä, koska ne on otettu kännykän kameralla.

      -Heidi-