Sata blogikirjoitusta menee tässä postauksessa nyt sitten rikki. Suurimmaksi osakseen niissä on kerrottu Ilonasta, joissain hevosista ja joissain musta itsestään. Monenlaista on tullut kirjoiteltua.
No, nyt sitten asiaan. Elikkäs me kotiuduttiin Saaristosta tänään päivällä ja tuli monenmoista tehtyä. Eilinen iltalenkki vei kyllä voiton kaikista! Meiän piti aluks mennä pellolle treenaamaan viereen käskyä, jota ollaan harjoteltu nyt viikonloppuna tosi paljon ja on se tulostakin tuottanut. Mutta suunnitelmat muuttui, kun huomasin että pellolla on kaks kahen metrin kokosta jänistä. No ei vaiskaa. Ne oli kurkia. Huomasin sen kyllä vasta lähempää. Pidin Ilonaa vielä hetken remmissä ja päästin sitte irti. Sanoin saalis ja se lähti täysillä juoksemaan kurkia kohti. Oltiin noin 100 metrin päässä niistä ja sanoin sitten että matalana, niin Ilona laski hännän alas ja laitto pään alemmas. Näytin oikeelle ja sanoin oikee, niin se lähti kiertämään pellon oikeelta puolelta, kun se oli pellon reunassa sanoin maahan. Kävelin ite vielä jonkin matkaa eteenpäin ja sanoin sitten vasen näytin vasemmalle ja koira lähtee kiertämään mun edestä ja sitten ne kurjet lähti lentoon. Ilona istus tyytyväisenä pellolla ja kattoo ku kurjet lentää yli :) Kamera oli mukana, mutta arvatkaa oliko muistikortti :) Eipä ollut ei.... Otettiin sitten vielä vähän sen jälkeen sitä viereen käskyä ja saatiin saksalaisia sienestäjiä katsomaan meiän sähläämisiä.
-Heidi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti