Lenkkeiltiin taas tänään samassa seurassa, kuin eilen, mutta tänään mukana oli myös Lila, Pixun äiti. Kameraa ei ollut mukana. Nyt ulkona sataa, mutta ei se mitään. Iltalenkiksi riittää hyvin ankkalammen kierto, tänään ollaan meinaa kävelty/lenkkeilty ja paljon. Ekaksi aamulla kävin Amanda kanssa tunnin lenkillä, sen jälkeen varttia yli 11 lähdin Sofian ja Shean kanssa lenkille, käveltiin jostain metsäsät Tarvasjoelle, tai sinne päin, koska oikeestaan me eksyttiin, mutta sit me nähtiin yks sienestäjä ja se kertos, et mistä pitää mennä. Onhan se ihan hyvä tällai ku on kuitenki koko ikänsä Paimiossa asunut ja näi:) No, mutta selvittiin kuitenkin. Bc kuume kasvaa entisestään ja nyt oikeastaan olen kenneleitä katsellutkin, vaikka tiedän, että en mitenkään voisi sellaista saada. Ei se mittää! Haaveilla saa ja pitääkin. Tänään kävin myös juoksemassa ja nyt on jalat taas kipeet. Linimenttiä niihinkin sitten vaan.
 |
| Bc mun makuun! |
Lapinkoiraakin olen alkanut paljon katselemaan. Pässäreissä kun näin tästä rodusta aivan ihanan tapauksen. Tästä tulis kunnon MEJÄ ja agikoira. Nyt pitäis muuten pyytää yhdet aksakamat lainaan niin saatais taas vähän treenattua, nyt ollaan tehty ihan tosi yksinkertaisia pikkuratoja pihassa ja harjioteltu sitä, ettei sinne putkeen mennä noin vain ja voi olla hyvin mahdollista, että pyydän hyppäämään vieressä olevan esteen. Nykyään kuuntelee aika kivasti, että kuuluuko "putkeen" vai "hop".
 |
| Tän värinen sen olla pitää! |
Myös islanninlammaskoira voi olla ihan hyvä vaihtoehto jossain kohtaa. Ehkä nyt perro ekaksi vahvaksi harrastuskoiraksi ja katotaan sitten, että kun Ilonasta aika jättää, millainen elämäntilanne siinä kohtaa on. Ehdottomasti nämä molemmat rodut haluan jossain kohtaa omistaa. Myös tämä on yksi eli tolleri tosi hyvä ajatus, josta nyt varmaan sitten ehkä se opieskeluaikojen treenikaveri tuleepi, jos perroa ei tule. Mun suunnitelmissa siis eläisin nyt lukion ehkä yhden koiran eli Ilonan kanssa. Koska perro ei välttämättä ole se rotu, jonka kaikkein eniten haluaisin, se vaan passaisi myös sen takia, että siitä ei lähde karvaa ja hilsettä ja se on enemmän "allerkikon" koira. Punaturkkia ajattelin siinä kohtaa, kun on jo perhe eikä ehkä tule enää niin hirveästi harrastettua.
Iltapäivä lenkki tehtiin Hennan kanssa ja nyt onkin sitten mukava mennä saunaan ja sen jälkeen pieni lenkki tuossa kauniissa koiranilmassa.
-Heidi-
Ei tuo suomenlapinkoira ehkä mikään ihanteellisin rotu agiin eikä metsästysjälkeenkään ole, mutta toki saa haaveilla. :) Se ei vaan ole mikään mielyttämishaluisin rotu.
VastaaPoistaJos et perroa ensisijaisesti halua, niin ei kannata tyytyä mihinkään kompromissiin. Perro ei kuitenkaan saa olla rotu, mikä otetaan vain siksi, ettei siitä lähde karvaa. Kannattaa odottaa, että löytää rodun missä natsaa kaikki, eikä ainoastaan karvanlaatu.
Kantsii miettiä, että mitä haluaa harrastaa. Koiran turkki ja väri ei valtettavasti saisi ainakaan musta määrätä rotua. Eli kun mä lähdin borskua kattomaan, niin värit jäivät täysin taka-alalle. Luonne sen ratkaisi.
VastaaPoistaMuutaman tollerin olen nähnyt, joista olen innostunut tosi paljon. Ja niissä kyllä on harrastuskoiran ainesta ainakin tokokentälle. Agilityssä esimerkiksi http://deminriesa.blogspot.com/ Elenan puuhastelut vaikuttavat tosi kivoilta. Ja tuon Wildanas-kasvattajan olen bongannut yhdestä mejäkokeesta. Hän opasti meidän jäljen :)
Mutta tosiaan. Lähde miettimään sitä kautta, että mitä haluat harrastaa. Mejään esimerkiksi suomenlapinkoira ei ole potentiaalisin vaihtoehto, mutta esimerkiksi tolleri voisi olla. Agissa tietyt tollot on hyviä, perrot ja bcstä useammat. Pk- ja peko-puolella borsku on aika kiva koira.
Ja vielä. Noissa yksilöissä on paljon eroja. Eli ainakin bortsuissa löytyy ihan äärilaitoja, niin kuin tollereissakin. Mitä bc kenneleitä olet muuten katsellut?
Moikka!
VastaaPoistaMaria: Suomenlapinkoira on koira, jonka haluan joskus omistaa vuoden tai 30 vuoden päästä. Kuitenkin koiria tulee kuitenkin toivottavasti mun elämässä olemaan niin monta ajanmyötä, että varmasti nämä rodut tulee esiintymään elämässäni JOSKUS. Olen nähnyt ihan hyvin agilityssä pärjäävän suomenlapinkoiran joka on rakenteeltaan melko kevyt ja sellaisen haluaisinkin. Perro kuitenkin on yksi näistä roduista, joissa on kaikki toivomani ominaisuudet ja mitä Zenaa nyt olen seuraillut niin perron jossain kohtaa otan, mutta en tiedä vielä tarkalleen koska. Ehkä ensi kesänä ehkä viiden vuoden päästä.
Joona: Siis yleisesti olen katsellut kenneleitä, en mitään sillä tavalla että olisin pentua ottamassa. Tollerikin tulee varmaan jossain kohtaa MEJÄ-koiraksi, ja voihan sitä koiran kanssa harrastaa melkein mitä vaan. Oikeastaan vain taivaankansi on rajana. Ja eikö se kuitenkin ole pääasia, että koiralla sekä omistajalaa on hauskaa? :)
-Heidi-