Videota!

Päivittely on taas kokeiden takia jäänyt vähemmälle, okei no kokeita ei ole kauheasti ollut, mutta ei vaan ole ollut kauheasti mitään kirjoitettavaa. En tiä kerroinko jo täällä blogissa, mutta Tähden omistaja oli katsellut sellaista pari vuotiasta vuonis tyttöä Forssasta ja se on tähden puolisisko, heillä on sama isä. No, tämä vuonis jonka nimi on muuten Loistava on nyt ostettu Tähden kaveriksi. JEE! Mun mielestä on ihan huippua, että Tähdelle saadaan taas kaveri. Pari vuotta sen kanssa täytyy myös tehdä paljon töitä, mutta siitä se sitten lähtee. Itse en ole tuota tyttöä nähnyt muuta kuin kuvista, mutta super suloinen hän ainakin on ja Tähden omistaja sanoi, että myös kiltti. Yli-Tokon vuonohevostilalta löytyy myynti osiosta lisääkin hänestä.

Ilonan kanssa ei nyt olla ihmeempiä tehty, joka päivä jotai pientä. Nyt on kurjat ilmat, kun melkein heti kun tulee koulusta on pimeä, eikä aamulenkeilläkään valoisampaa ole. Tein tiistain tallista videon ja se on tuossa alla. Käykää kattomassa myös muita mun videoita mun kanavalta ja subbailkaa jos kiinnostaa. Jossain kohtaa sitten Loistavastakin videoita. Nyt tarvis taas lähteä tonne pimeään palelemaan.

Tubesta löydät HD version jos se ei tässä näy!

    -Heidi-

Jääkarhunpentu sairastaa

Viimeaikoina ei ole taas blogiin tullut kovin paljon mitään uutta, mutta koitan nyt ryhdistäytyä. Musta vaan on kovin tylsää, jos ei ole yhtään kuvaa postauksessa. Ja tää ilma nyt on mitä on, eli kuvia on mahdollisuus ottaa ehkä puolituntia jos pääsen koulusta 3. Ilmat on nyt kylmentyneet vähintäänkin paljon ja meiän villasukkia lojuukin pitkin taloa nykyään melko usein.

Mutta otsikko siitä, että Ilona on vähän kipeenä tai en mä tiedä kuinka vähän tai paljon, mutta ei se koko ajan oma itsensä ole. Aloitti tossa toissa aamuna sillä, että piti ihan ihmeellistä ääntä kun kakkasi. Ihan kun sitä olis sattunut enkä sitten tiedä mitä lie ummetusta tai vastaavaa, kotona kun pesin sen pehvan huomasin, että sen anaalirauhaset oli iha täynnä, mietin että mahtoiko johtua siitä, mutta seuraavana päivinä toistunut kakkaongelma syrjäytti tämän vaihtoehdon. Eilen pistin koiran kodinhoitohuoneeseen päivän ajaksi, ettei kakkaisi koko taloa täyteen. Oli sitten kakkinut kodinhoitohuoneeseenkin vaikka kakkasi aamulla. Käytiin sen jälkeen parin kilsan mittaisella juoksulenkillä ja sen Ilona jaksoi ihan hyvin. Tunnetustihan en ole kovin tyytyväinen Ilonan kuntoon, mutta eilen se oli kyllä ihan kivasti juossut. 

Siitä puheen ollen Ilonalla alkaa varmaan ihan pian juoksu. Merkkaileminen on taas lisääntynyt ja muutenkin enemmän urosten perään kuin yleensä. Ilonahan on normaalisti semmoinen, että leikkii kyllä mielellään toisten koirien kanssa, jos kokoero ei ole huomattava. Sukupuolesta hän ei välitä. Tässä lopussa vielä kuvia toissapäivän lenkistä, jolloin oli ihana ilma ja hieman pakkasta.

Ps. Mitäs muuten tykkäätte uudesta ulkoasusta?

     -Heidi-

Myös kiituri voi olla hidas

Meiän kiituri nimittäin tänään vähän oli, sekä aivoista että jaloista. No mä olen aika tyytyväinen silti. Eli treenattiin tosiaan vinokeppejä ja ne menee nyt täysin ilman käsiavustusta paitsi, että Ilona pitää ohjata parin metrin päähän keppien alusta. Treenien alussa sattui ikävä juttu, Ilona karkasi tielle, mitä se ei ole ikinä tehnyt, kun laitan esteitä ja keppejä maahan. Noh, ehkä kun mä sille siitä vähän räyhäsin päätti se sitten irtisanoa itsensä yhteistyöstä, mutta loppua kohden saatiin kovinkin onnistuneita suorituksia.

Helsun karsinaan ei sittenkään muuttanut esittelemäni heppa, koska oli liian "ilkeä" lapsille toisinsanoen yritti näykkiä. Tube kanavalleni on tullut jonkin verran uusia videoita ja niitä nyt tässä varmaan alkaa enemmänkin tulemaan. Tilatkaa kanava tosta linkistä! Enempää tässä ei oikeastaan ole kirjoitettavaa.

   -Heidi-

Talven taikaa, Syksyn suruja

Viime aikoina on tapahtunut paljonkin asioita, joista voisi kirjoitella. Noh, ensin pahoittelen pitkää kirjoitustaukoani syyt: sain konekiellon (hups!), on ollut paljon kokeita, ei ole ollut aiheita mistä tehdä kunnon postausta ja ehkä pohdiskellut vähän asioita, eikä blogit/vlogit tuntuneet kovin tärkeiltä Helsun kuoleman jälkeen.

Nyt on kuitenkin tapahtunut, Helsun karsinaan on muuttanut uusi otus, nimeltänsä Vilma. Tarkemmin sanottuna Jukolan Vilma tummanruunikko suomenhevonen aika pienisellainen kylläkin ja tykkää hypätä, myös koulutaso iha jeesbox! Eli aikas kivan oloinen ratsu, vaikka en vielä olekkaan testaamaan tätä 12-vuotiasta neitosta päässyt, kuulemma melko siro rakenteeltaan, eikä oikein edes näytä suomenhevoselta, mikä on aika paljon mun mieleen:) Vilma on siis heillä koeajalla. mä kun tykkään näistä siroista hepoista, vaikka vuoniksetkin kuuluu mun lemppareihin. Tähdestä tein myös on youtube kanavalle videon, menkää katsomaan ja subatkaa! :) Helsu sai myös uuden muistovideon, en tykännyt niin paljon edellisestä uusi on enemmän mieleisempi. 

Perroa ollaan taas jonkun verran mietiskelty ja Tulimaan kennelissä olisi joulun jälkeen pentue, josta voisin ottaa, mutta ehkei vielä siitä, täytyy nyt katsoa, sitä paitsi emän sukutaulussa on paljon D-lonkkaa.

Kesäturkki eikä lähelläkään tämänhetkistä leijonanharjasta!

Ilonan kanssa ollaan nyt lenkkeilty ja hän on omana harrastuksenaan kasvattanut tuon hervottoman kokoisen leijonanturkkinsa jo melko kiitettävään kuntoon. Agitukset on jäänyt mun koulunkäyntini takia vähän vähemmälle ja ehkä sitä onkin tullut nyt sitten ajateltua vähän enemmän treenitaktiikoita, ekaksi me aletaan ainakin harjoittelemaan nyt vinokeppejä niin, että me lasketaan niitä ja tehdään niin, että mä lähetän koiran juoksen ite pois ja se hakee alustalta palkan ja tätä niin kauan että sujuu, sitten vaihdetaan niin, että mä palkkaan koiran kädestä niin että, koira suorittaa kepit ja tulee sitten hakemaan palkan sieltä missä mä seison tai sieltä mihi mä sen ohjaan. Keppejä suoristellaan vasta, kun nämä menee hyvin. Tarkoituksena on siis häivyttää kättä. 

Nyt on alkanut ilmatkin jo viiletä ja öisin on jo oikeesti hirmuisen kylmä. Yks aamu kun olin pissattamassa Ilonaa, niin sen tassujen alla rapisi, kun se käveli kuuraisessa heinikossa, siinä kohtaa mä ajattelin, että täytyy saada lunta ja äkkiä. Metsälenkit muuttuu vaan entistä kivemmaksi, kun saa vähän lumessa tarpoa:)

Talvea odotellessa!

    -Heidi-

Tunnustus

1. Kiitä haasteen antajaa

2. Anna haaste kahdeksalle bloggaajalle

3. Ilmoita näille kahdeksalle haasteesta

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi 

Okei, no me saatiin tämä haaste Kimbeltä ja Iidulta, itse en haasta ketään. 

Eli kiitos Iidu:)!

 1. Mulla on koira, jonka nimi on Ilona ja se on valehtelematta maailman paras koira ja mulle tosi tärkee, enkä aio ikinä erota siitä. Sille voi kertoa ihan kaiken, eikä se kerro niistä ikinä kenellekkään, se kuuntelee ja nuolaisee kättä, jos kerron sille jotain. 

 2. Mulla on järjetön ikävä Helsua, vuonohevosta, jota hoisin reilun vuoden ja joka nukkui ikiuneen tiistaina 1.11.2011. Mä en tule ikinä kohtaamaan mitään edes Helsuun verrattavissa olevaa hevosta. Helsu tulee aina olemaan mulle se ensimmäinen hevonen, jonka kanssa sain treenailla, köpötellä metsässä ja itkeä sen kaulaa vasten, jos joku meni huonosti. Tällä hetkellä mä haluaisin kovasti mennä tallille, vielä ennen kuin Helsu haudataan, silittää vielä kerran sen pehmeää karvaa. Toisaalta en, koska pillahtaisin itkuun heti, kun näkisin Helsun tyhjän karsinan ja huomaisin, ettei se olisikaan minua vastassa pihalla. Pelkään myös, että jos en nyt mene alan jännittämään sitä, enkä ehkä enää koskaan tule menneeksi tallille. Joka tunti mä ajattelen, että huomenna onneksi kaikki on paremmin ja ennallaan. Mä en siis ole vieläkään ymmärtänyt, etten voi koskaan saada enää Helsua takaisin, en silittää sen pehmeää karvaa tai kiivetä sen selkään ilman satulaa pistää vain suitset ja kypärän ja kävellä ympäri tarhaa. 

 4. Mä haaveilen, joka päivä toisesta koirasta, espanjanvesikoirasta harrastuskoiraksi. Haaveeni nyt on toteutumaan päin, sillä ensivuoden puolella olisi täälläkin talossa kaksinkertainen määrä tuhisevia karvakasoja. 

 5. Mä asun Paimiossa ja käyn yläastetta. Mä haaveilen pääseväni Tampereelle lukioon, mutta jos en pääse, jään tänne Paimioon lukioon ja sen jälkeen kun olen lukion suorittanut, lähden Tampereelle.

 6. Rakastan nauramista ja hauskuutta, ilman niitä en pärjäisi. Olen myös sosiaallinen ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. En ole kaikkien kaveri, mutta tulen toimeen kaikkien kanssa. En tykkää riitelystä enkä väkivallasta. 

 7. Olen aika tarkka kaikista pikkuasioista ja kirjotan paljon mielipidekirjoituksia ja tuon aika selvästi, joskus ehkä vähän liiankin terävästi mielipiteeni esiin. 

 8. Pelkään menettäväni jotain tärkeetä, jotain mulle tosi tärkeetä. Esim. Ilonan, mun perheen isin äitin siskot, Tähden, ystävät. Pelkään koko ajan, että herään unesta ja olenkin jossain paljon pahemmassa paikassa ja kaikki tämä on ollut vain unta. 

      -Heidi-

R.I.P Helgfrid 25.5.1993 - 1.11.2011

Helsu nukkui tänään ikiuneen päivällä paksusuolenkirtymän takia. Ensin oli tullut ähky, sen seurauksena suoli oli kiertynyt ja tuloksena tämä... Helsu oli kuollessaan vähän reilut 18 vuotta, eli muutama elinvuosi olisi tällä rakkalla eläimellä vielä ollut.

Näin Helsun ensikertaa varmaankin vuonna 2006, jolloin olimme pappamme luona ja halusimme päästä hoitamaan lähellä asuvia vuoniksia. Rakastuin Helsuun heti ja syksyllä 2010 aloin vakituisesti hoitamaan Helsua. Ehdin siis viettää Helsun kanssa reilun vuoden. Tänä lyhyenä aikana opin Helsulta yhtä sun toista. Helsu oli myös Hildan ensimmäinen hevonen, jolla hän ikinä ratsasti ja Hilda jäiki syvästi kaipaamaan tätä lempeää tammaa.

R.I.P Helgfrid 25.5.1993- 1.11.2011

     Ikävöin sua rakas, 
vaik tiän et en saa sua takas, 
  opetit mulle paljon uutta, 
veit mut lähemmäs totuutta
   lepää rauhassa kulta,
   miks sut vietiin multa!


Helsun muistoa kunnioittaen!
          -Heidi-