puhelinpäivitys vol. 1

Istun tällä hetkellä autossa, matkalla Espoon Barona-areenalle katsomaan Vain Elämää konserttia. Eilen olin ratsastamassa Manilla. Ratsastus meni hyvin pukkeja tuli silti muutama. Työstin paljon harjoitusravissa ja se sujuikin niin kauan hyvin, kunnes Manille iski itkupotkuraivarivitutus ja sen jälkeen ei olisi herra halunnut taas työskennellä, osa kulmista oli todella pelottavia ja niissä asui varmasti jonkinlainen hevosia syövä mörkö. Aluksi kentällä oli yks toinen hevonen meidän lisäksi, Mani meni silloinkin oikein hienosti, vaikka alkuun piti vähän testaa onko pakko kulkea omaa ympyrää vai voisiko lähteä toisen päätyyn. Kuitenkin sujui ihan hienosti omassa päädyssäkin. Laukannostot meni vähän huonommin kuin yleensä, laukka tosin pyöri ihan kivasti, vaikka nostot ei niin onnistuneetkaan, tarvis mennä maastoon hiomaan niitä. Jos olis joku mäki niin siinä olis helppo opetella taas. Kuvia ei eiliseltä ole, mutta tiistaina voisin luulla, että niitäkin tulisi silloin.

Onhan se muuttunu ...

viime joulua

Noniiiin elikkäs yritin ettiä täältä blogista yhtiä vanhoja kuvia mut niitä ei enää vissiin oo, joten laitan niitä nyt tähän. On siis täysin mahdollista että nää kuvat on joku nähny ennenki mut yks maailman paras ihmine ei oo ;)

       -Heidi-

Mikäpä tässä

Niin no joo tosiaan, onhan se mukavaa niiskutella koko joulu. Kipeeksi tultu, kaverilta vissiin tarttu mykoplasma... Nyt tarvis parantua uudeks vuodeks koska sillon on aivan mahtava juttu tiedossa ;) ! Tosiaan oon nyt valvonu johonkin kahteen ja kolmeen ku en saa unta tän päänsäryn ja nenän tukkosuuden takia. Onneks mulle on maailman ihanin ihminen pitäny seuraa ;)

Tänään lähti porukat sukulaisille joulua viettämään. No siellä on maailman suloisin vauveli Rasmus, joka on niin pieni etten uskaltanut lähteä mukaan, jos tää kuitenkin tarttuu tai jotain. Toisaalta harmittaa hirveesti, ois ollu ihana taas nähä sukulaisia, mutta minkäs sille mahtaa. No nyt sitten vaan koko päivä kotona. Oisin varmaan alkanut juoksemaankin taas, kun tullu tässä saikkuiltua semmoset 3 viikkoa taas... Mihinkään nää polvet täst ikin muutu !

Mania oon käyny ratsastamassa säännöllisesti, paremmin sujuu jo. Käytiin viimeks yhdellä pitkellä tiellä vähän vetämässä. Ja kyl muuten meni kovaa !! Poika oli ihan innoissaan ku pääsi pitkästä aikaa niin kovin menemään ! Muutenkin ratsastin sen sillon tosi reippaasti. Tosin mun täytyy varmaan huominen ratsastus perua, kun en viitti kipeenä tallille lähteä. Harmittaa ihan hirveesti kun just alko loma ja sit oon kipeenä. Jos en uudeks vuodeks parannu ni oon ihan hemmetin vihanen !

 Hyvää joulua kaikille lukijoille ja muillekin ! <3

   -Heidi-

Ai vainko hyvää ?

   -No oikeestaan joo ...

Lauantaina ratsastin Manin. Koitettiin iha uudella tavalla eli koko ajan paljon tekemistä ja reipas käynti meni hienosti pukkeja tuli muutama. Laukkasin todella paljon varmaan 5 kierrosta molempiin suuntiin, jonka jälkeen Mani oli aivan väsynyt.

Tänäänkin olin Manilla ratsastamassa. Olin suunnitellut että teen ravin lisäyksiä ja keskityn ravin muokkaamiseen ja tempon vaihteluihin. Mani meni aluksi aika kivasti, sitten alkoi se tavanomainen kiihdyttely ja vauhdin testaus, kävelin siinä sitten niin kauan että sain herran edes käynnissä rauhoittumaan ja jatkoin ravia. Sen jälkeen alkoikin sitten sujumaan. Otin yhdet laukat molempiin suuntiin ja sen jälkeen Annika meni ja meni muuten tosi hienosti. Lopuksi käytiin vielä loppukäynnit ilman satulaa maastossa, Mani oli super !

Eikä oikeastaan pelkkiä hyviä. Sunnuntaina sain tietää, että Mari tuo kuvankaunis ja maailman kiltein hevonen on saatettu ikiuneen. Tosin sain tietää siitä vasta nyt, kun Mari lähti matkalleen jo lokakuun lopulla. Muistovideon lataan tubeen joku päivä, olen sen jo tehnyt, en voi muuta kuin kiittää Maria ja toivottaa sille maailman parasta elämää ikuisuuden jokaisena hetkenä !

Kiitos kaikesta rakas ! <3

      -Heidi-

"The start of something new it feel so right to be here with you"

Eli täällä esittäytyy Paimion Nuorisoneuvoston jäsen 2013 ! Eli siis tiistaina oli nuorisoneuvoston kokous ja mua on aina kiinnostanut nuorten asiat, joten tänne päätyminen ei sinällää ollut mikään täysin ihmeellinen juttu. Kuitenkin oon tositosi ilonen siitä, että pääsin, koska oon oikeestaan tosi varma, että tuun tykkäämään tosta.

Hevosista ei oo nyt kirjoiteltavaa, koska en edelleenkään ole Mantalla käynyt ja Manin tiistaisen ratsastuksen jouduin perumaan omien kiireitten vuoksi. Lauantaina sitten taas. Kovin tekis mieli mennä Mariakin moikkaamaan tässä joku päivä.

Koirienkaan puolelta ei uutta. Ilonan ADHD epäilyt vahvistuvat päivä päivältä, eilen iltalenkilläkin ipana oli taas ihan aasi. Ei se oo ennen noin hyperaktiivinen ollu, varmaan pitäis käydä nyt tähän talveen jollain kurssilla, jos tota kiinnostais sit nytten kun on energiaa, tosin tiedä sitten kiinnostaako enää siinä kohtaa, kun oon jonkun kurssin varannut eli jätetään sekin suosiolla väliin.

Oikeestaan mulla ei oo mitään aihetta kirjottaa :D Oli vaan kauhea polte päästä kertomaan, että pääsin tonne nuorisoneuvostoon. Tällä viikolla ollut taas kokeita, joten en oo pahemmin mitään tehnyt, kun on mennyt aika paljon aikaa kokeisiin ja muihin koulujuttuihin, huomenna Salla tulee meille illaksi, joten varmaan kamerakin on silloin käytössä ja muutenkin viikonloppu on aika vilkasta, joten kuvamateriaalia pitäisi tulla. Sunnuntaina voisi löytyä sauma käydä Marillakin, joten jos sinne päästään saatte materiaalia hankilaukoista ;) ! Vielä en lupaa, että sinne menen mutta koitan päästä !

Mä ja roope kesällä ! <3 

    -Heidi-

Idiootit pitävät yllä järjestystä, nerot hallitsee kaaoksen !

Menin Manille joskus 12 aikaan ja se oli sisällä joten aloin vaan laittelemaan sitä kuntoon. Ajattelin mennä tänään ihan rauhassa ilman satulaa kentällä. No mentiinkin rauhassa, tai ainakin ekat 15 minuuttia. Mani sai toisella pitkällä sivulla ihmeellisen sätkykohtauksen, okei nykyään ihan normaalin jokapäiväisen kohtauksen ja tipuin siinä sitten. Oli muuten eka kerta Manilta ! No siitä sitten tein niinkuin aina jos olen maassa jostain syystä. Kutsuin hevosen luokse ja sen jälkeen otin kiinni. No, kutsuin hevosen luokse, kun olin ottamassa ohjista kiinni nousi takajalka ja ilmeisesti aika läheltä sitten meni. No ei onneksi osunut. Menin sitten takaisin selkään ja ratsastin vielä noin 20 minuuttia. Sen jälkeen tein vähän maastatyöskentelyä mm. peruuttamista ja seuraamista. Myös yritin puuttua näykkimiseen ja muuhun häsläämiseen. Ajatella miten pienessä ajassa hevosesta jolla 6-vuotias pikkusiskoni ratsasti kesällä yksin on tullut hevonen, jonka mielestä on vain hauskaa heitellä ratsastajia alas. :/

    -Heidi-

Mä ajassa oudosti liidän tä untako on vaiko ei ?

"Mä paikasta paikkaan näin kiidän ja varjoni tunne mua ei!"

Viime viikko on taas ollut hirveää hurisemista, koko ajan pitäisi olla jossain mutta samalla ei missään. Koko ajan on kiire ja oikeastaan ei kiire mihinkään. Viimeviikolla ei nyt ole mitään ihmeellistä tapahtunut. Keskiviikko aamulla meillä oli musiikin ryhmän kanssa esitys itsenäisyysjuhlassa joten sitä tuli mietittyä alkuviikko niin paljon, että unohdin hammaslääkärin.... No kaikeksi onneksi en ole vielä 15, joten sakkoa ei peritty... :D

Torstain oli vapaata, kun oma rakas 95-vuotias Suomemme vietti itsenäisyyspäiväänsä. Mulla meni keskiviikko koneella istuessa hieman myöhäiseksi, joten nousin joskun 12 aikoihin, onneksi äiti oli vienyt sitten jo Ilonan lenkille. Sen jälkeen kävin sitten aamupesulla ja aloin katsomaan Oopperan Kummitusta, oon sen jo kerran nähny, mutta siinä on vaan niin hirveen hyvät musiikit, että kattelin sen sitten. Suosittelen ehdottomasti, jos vähääkään haluaa musiikkipainotteista ja pitkää leffaa. Siitä sitten syömään ja sen jälkeen päiväsaunaan. Loppuilta menikin oikeastaan ruotsin kokeisiin lukien ja taisin siinä sitten hieman vilkaista myös biologian juttuja. 

"On pohjantähden alla, tää koti mulla mainen, 

mä elämästä laula, 

olen SUOMALAINEN! "

Tänään oli taas hieman aikaisempi herätys, kun mulla oli 8 koulua ja äiti sekä iskä menivät molemmat jo 7 töihin. Menin sitten äitin kyydillä ja soitin 7 Santerille ja menin niille sitten aamuksi. Luettiin kokeisiin ja tehtiin läksyt joita kumpikaan ei tosiaan ollut tehnyt... Lähettiin siinä sitten vähän ennen 8 kävelemään koululle päin ja päivä siinä sitten meni 8 - 14 ja jäin vielä yhden kaverin seuraks tukiopetukseen :D Osasin sen asian kyllä ite, mutta ei sitä ny kaveria voi yksin jättää ! Joskus 4 aikaan olin sitten kotona ja sit mulla iski inspis siivota. Siivosin oman huoneen ja onhan se nyt aika kivan siiisti! 

Olin tossa sunnuntaina Marian kanssa lenkillä. Meillä oli Ilona ja Zena mukana, en ookkaan oikeestaan muistanut niitä kuvia päivitellä, joita sieltä otin, niin ajattelin ne nyt tähän sitten pistää. Aika pimeää oli jo, joten ei ihan hirveen laadukkaita nää kuvat oo, mutta koittakaapa kestää!

Oon tosiaan kuullu tällästä juttuu, että eräs lukijani (sinä, tiedät varmaan että tarkoitan sinua) on sitä mieltä, että blogini on tylsä, siinä on liikaa tekstiä ja liian vähä kuvia. No, ok jos ei kiinnosta, niin ei sillä mulle ole väliä. Mä kirjotan sillä tyylillä kuin tahdon ja juuri niin paljon tai vähän kuin haluan. Toinen asia oli, että tekstini on tylsää eikä ollenkaan nuorille sopivaa. No jos asia on näin, ei tätä blogia sitten tarvitse avata ! En ehkä kirjoita niinkuin muut nuoret, eli omista asioistani kovin paljon, siitä kuinka usein käyn kaupoilla mitä vaatteita ostan, enkä täytä blogiani oma-kuva-poseeraus-otoksilla. En päivitä jokaista leffareissuani, enkä kirjoita kuinka huonosti kokeeni menivät. Kirjoitan tasan tarkkaan siitä aiheesta mistä itse haluan ja oikeastaan kirjoitan blogia vain täysin ja ainoastaan itselleni, onhan lukijat kiva bonus, mutta ei mun kirjoittaminen johdu siitä, että tekisin sitä lukijoiden takia. Blogiani lukevat monet tutut anonyyminä ja pari muuta kaveria käy anonyyminä tätä selailemassa ja sen lisäksi blogin rekisteröityneet lukijat, joten kun tämä kyseinen henkilö lukee tämän, mikäli sikäli jaksaa, kun on niin tylsää luettavaa niin voi sitten vaikka poistaa itsensä lukijoista, jos ei tosiaan kiinnosta.

Kameran ulkoilutus on syystäkin ollut nyt hieman pienemmällä, noiden kovien pakkasten takia, joten mitään aivan uutta hyvää ja laadukasta materiaalia ei ole, mutta laivalta ostin maailman suloisimman pehmolelun, josta räpsäisin muutaman talvisemman kuvan, hän sai ensin nimekseen Sami, mutta syystä ja toisesta tahdoin muuttaa myöhemmin sen nimeä. Jälkeenpäin se sai nimekseen Pauli, yhden kaverini toimesta, kiitoksia vaan, ja mun mielestä on kyllä ihan mahtava nimi, pakko myöntää ;) Tosin mulla on ollut kamera hirveen usein mukana koiran kanssa viikonloppuisin aamulenkeillä, mutta en mä niitä kuvia ole sitten jaksanut käsitellä.

^^Tuossa yllä saanen esitellä superpehmo Pauli ! Kun näin sen siellä laivalla oli mun pakko ostaa se. 6-v pikkusiskoni kysyi kun tulin kotiin, että oliko tää mulle? Sorry, ei tällä kertaa. Tää on mun oma ! Ilona on joka aamu hypänny mun sänkyyn ja yrittäny tappaa Paulin, aina täytyy väliin mennä, kun ei toi tohelo tajuu, että se on mun ja sillä on erikseen omat lelunsa.

Huomenna aamusta Mania ratsastelemaan. Enkä muuten sitten tiä pitäiskö tän blogin nimeä jälleen kerran vaihtaa, kun en oo Mantalla päässyt pitkään aikaan käymään ja kuitenkin on niin paljon muutakin kirjoiteltavaa. Mitäs mieltä ootte ??


     -Heidi-

Kun maas on hanki ja sormet jäässä!

Eilen olin taas Mania ratsastelemassa ja meni oikein hyvin ! Olin ennen Nicolaa tallilla joten hain pojan sisälle ja aloin laittamaan kuntoon. Harjasin Manin oikein kunnolla ja pintelöisin kaikki jalat punaisiin pinteleihin. Hain satulan varustehuoneesta ja laitoin sen selkään. Kiersin Manin toiselle puolelle tarkistin ettei huopa ole rypyssä ja laskin satulavyön alas. Kiersin taas toiselle puolelle, menin Manin edestä eikä se jaksanut välittää puhelin sille koko ajan ja se nuokkui tyytyväisenä käytävällä. Kiristin vyön ja Mani pörähti vähän. Hain sen fleeceloimen, koska päätin, että tänään temme aika rauhallisen työskentelyn, joten lihaksetkin pysyy lämpiminä, jos on loimi koko ajan päällä. Aloin sitten virittelemään loimea, kunnes tallinomistaja tuli ja kysyi haluaisinko lainata hänen ratsastusloimea. Otin fleeceloimen pois ja laitoin ratsastusloimen päälle. Menin sitten laittamaan itseni kuntoon ja siinä sitten Nicolakin tuli ja laitoin suitset päähän ja meni kentälle. Kävelin noin 15 minuuttia ensin kentällä ja tein käyntiharjoituksia ja aloin sen jälkeen ravailemaan. Ravit alkoi ihan nätisti, hieman poika possuili, mutta muuten meni hienosti. Otin taas yhdet laukannostot molempiin suuntiin ja nekin sujui ihan kivasti, vaikka tolla on takapää nyt niin köyhä, että nostot on tosi rankkoja sille. Ravasin sitten kentällä vielä jonkun verran ja lähdin maastoon kävelemään. Oli muuten helvetin pelottavaa mennä ihan pimeellä keskellä peltoja menevää pientä polkua pitkin. Käveltiin polun päähän ja käännyttiin siinä. Tultiin tallille päin iha pitkin ohjin ja Mani käveli kaikessa rauhassa. Tulihan siinä tietty mieleen, että mitä olis voinu tapahtua... No joo, ei tapahtunu !

Tallille päästyä otin kamat pois ja aloin sit painelemaan ton selkää ja kun jostain siitä mihin mahaloppuu ja takajalat alkaa painoi, notkistui sen verran pahan näkösesti, että aateltiin siinä olevan jotain vikaa. No täytyy nyt kattoa sitten mitä siinä tosiasiassa on.

       -Heidi-

Eläkeläiset matkassa!

Oltiin tosiaan tossa viimeviikolla Emilian kanssa laivalla. Oltiin kuulemma kuin kaksi eläkeläistä, kun mentiin koko ajan pää kolmantena jalkana. Hauskaa oli ja ruoka oli hyvää ! Ihmeemmin en siitä sepustele, sillä siirryn seuraaviin juttuihin.

Ilona on piristynyt ihan hirveesti, kun on tullut lunta ollaan tehty kunnon lenkkejäkin ja tyttö on ollut ihan innoissaan ja juossut minkä jaloistaan pääsee.

Tänään olin Mania ratsastamassa. Hain tarhasta ja pistin kuntoon. Menin kentälle ratsastamaan. Tarkoituksena oli ratsastaa se läpi kaikki askellajit ja työskennellä ihan hikeen asti. No ekaksi mentiin kierros nätisti ja sen jälkeen alkoikin sitten kaikenlainen hyppiminen ja pomppiminen. Jokainen kulma oli kamala ja mitään ei voinut tehdä. No siinä jouduin sille hieman sitten suuttumaan, että alkoi kulkea. Sitten aloin ravaamaan ravasin varmaan 5 tai 6 kierrosta ennen kuin Mani alkoi rauhottumaan. Sitten se kulkikin ihan hienosti, vähän painoi kuolaimelle ja päätä sai repiä ylös mutta muuten aika mainiosti ! Välillä se pomppis ku mikäkin kauris, ja ihan yllättäen, mutta eiköhän se tästä ala pikkuhiljaa taas käyttäytymään. Nostelin laukkojakin molempiin suuntiin ja muutamia todella hyviäkin nostoja tuli !

Videoita on taas tullut tube kanavalle ja tosiaan kanavani on Helgfrid98 !

       -Heidi-

Kun perse ei lennä !

Tulee ratsastajalle hyvä fiilis, ja voi mennä tyytyväisenä nukkumaan.

Tänään olin taas Mania moikkaamassa. Nicola ei ollut vielä tullut, kun tulin tallille, joten menin sitten ottamaan Mania tarhasta. Hän tuli tyytyväisenä vastaan ja menin sitten ottamaan loimia pois ja harjailemaan. Pistin pintelit etusiin ja hivarit takasiin ja mentiin kentälle. Kysyin Nicoltalta, että sopiiko, jos otetaan martingaali pois ja sopihan se. Otettiin martingaali pois ja menin sitten kentälle. Kävelin ensin ja tein jonkun verran käyntityöskentelyä. Otin muutaman ravipätkän ja Mani oli ihan super ! Persusta ei lentänyt ollenkaan ! Otin jopa yhdet laukannostot molempiin suuntiin ja nekin meni tositosi hienosti !

Tiedä sitten johtuiko tämän päiväinen rauhallisuus eilisestä riehukohtauksesta, vaiko martingaalista vaiko siitä, että tein kaiken samalla tavalla kuin aina. Hain tarhasta samalla tavalla laitoin kuntoon samalla tavalla lämmittelin samalla tavalla. Ehkä siitä vielä tulee super Mani ! Aika näyttää

           -Heidi

Pentua odotellessa

Tänään tuli käytyä Mustista ja Mirristä haettua pennulle oma panta ja remmi ja yksi pehmolelu. Valitsin punaisen top canisin baby pannan, oli niin suloinen että oli pakko ostaa. Ei se sille pennulle kauan kyllä mene, mutta on se jokaisella pennulla oltava yksi oma pentupanta. Leluksi valitsin rusehtavan poropehmolelun.

 

         -Heidi-

Hyvästi, kiitos kaikesta ja nähdään ! - Niin nähdään !

Kun lähetin Manin matkaan, päästin irti hänestä tiesin etten tule enää ikinä sitä näkemään. Mulla oli tosi vapautunut olo, kun viimein pystyin päästämään irti. Tällä kertaa olin väärässä, liekö kohtalo vai hyvä sattuma saattanut meidät yhteen.

Eilen pääsin katsomaan poikaa. Olihan se muuttunut, sen silmissä oli elämisen iloa ja karva kiilsi kunnolla. Harja ja häntä oli siistitty ja siellä se odotti tarhassa kiltisti. Kun sain hakea sen tarhasta jo taluttaessa talliin sitä tunsin, että narun päässä oli Mani. Se vaan on niin erikoinen ja oma yksilönsä. Laitettiin poika kuntoon. Selkä oli tosi hyvässä kunnossa ja jalatkin olivat paljon paremmat ! Pääsin sen selkään sitten kentällä. Ekaks meinas lähteä kipittämään, mutta tajus heti rentoutua ja ymmärsi, että on tuttu kuski selässä. Paljon paremmin kanto itseänsä. Kokeilin sitten pätkää ravia, pukkejahan sieltä tuli. Saatiin muutama hyvä ravipätkä ja jossain kohti parin askeleen ajan meni tosi hienosti ! Olihan se muuttunut ja erilainen, mutta silti jotenkin vaan se sama Mani. Eiköhän siitä tule aikojen saatossa vielä todella hyvä ratsu, saatte varmaan lueskella blogista jatkossakin Manista, tarkoitus olisi käydä kerran viikossa/kahdessa ratsastamassa poikaa.

Myös parasta ponia tuli eilen hirvee ikävä! On se vaan aina paras !

  Videot Manista ja Ekistä on tube kanavalla ! :) Kiitos Nicolalle !

    -Heidi-

Koulun käynnistä

Toinen kerta tänään, aiheeni liittyy kouluun. Niin, mikäs helvetti se on ?!?! Pakko-oppilaitos jossa meitä kidutetaan päivästä toiseen, ruoka on ihan paskaa, mikään ei toimi, kokeita on liikaa, aina kaikesta kivasta saa jälkkää, keskitysleiri ja kaikkea muuta mukavaa. Otetaampas sitten positiivisempi asenne, koulu on paikka, jossa opimme, meidät kasvatetaan kunnon kansalaisiksi, näämme kavereita, saamme ruokaa välillä hyvää välillä ei niin hyvää, meidän työpaikka, opimme tavoittelemaan asioita, kasvamme ihmisinä, opimme toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Moni varmaan ihmettelee miksi kirjoitan tästä aiheesta, no siksi, että tänään meidän ruotsintunti oli taas oiva käsitys siitä, että oppilaat eivät osaa kunnioittaa sitä, että saamme käydä ilmaiseksi koulua.

Ruotsin tunti alkoi taas niinkuin aina torstain viimeisenä tuntina se alkaa, eli me tervehdimme opettajaa hän antaa luvan istua ja aloitamme kauhean metelin, tai oikeastaan muut aloittavat, minä mun vierustoveri ja muutama muu tyttö alkaa kaivaa kirjoja, tottakai siitä metelistä opettaja sitten hermostuu ja käskee meidän nousta uudestaan seisomaan. Nämä eturivin kaksi poikaa eivät sitten tajua, että opettaja oli ihan tosissaan ja kun kyseessä on vielä opettaja, joka on oikeasti tosi mukava ja huumorin tajuinen, luulisi, että sen tajuaa, kun opettaja suuttuu. No eipä juu tajua sitten, ärsyttää kun se on aina tämä sama henkilö, joka ei sitä päätänsä osaa kiinni pitää ! Opettaja alkaa sitten loppu tunnista kertoa meille, että hän ei oikeestaan tiedä mitä hänen pitäisi tehdä, jotta me osaisimme käyttäytyä. Viittasin sitten ja sanoin että pistä jokainen erilleen istumaan, niin opettaja tekikin ja sen jälkeen kaikki alkoi huutamaan hyvä heidi tosi hienoo, joo oli se mun mielest mut jos koulu kuitenkin on oppimista varten, ni onks niin hirveen paljon välii istutaanko yksin vai vierekkäin, juu ei ole !

Tosiaan siis mä oon alkanu nyt ottaa tota koulunkäyntii paljon vakavammin ja voin suoraan sanoo etten ittekään aina oo ollu se helmioppilas kaikil sijaisil vaa joillekki suorastaa aika vittumainen, mut kyl mä silti tajuun koska se opettaja oikeesti suuttuu. Jos joku opettaja on meille mukava miksei me voida olla takas?

    -Heidi-

Yleissivistävää

Nyt ei oikeastaan taas ole aihetta kirjoitella mistään järkevästä, kuten koirista tai hevosista. Tuli tossa yks päivä ruotsin tunnilla kaikkea mieleen mistä voisi kirjoittaa, oli silloin tosiaan suomenruotsalaisten päivä, joten meidän ruotsin opettajamme näytti suomenruotsalaisuudesta kertovia videoita ja puhuimme siitä muutenkin, mutta ok ruotsin tunti ja meitä sivistetään, mut ketään muu opettaja ei edes kysynyt, että tietääkö joku minkä takia tänään liputetaan. Se on jännä, kun jotkut opettajat yleissivistävät meitä, mutta toiset ei. Tältä kyseiseltä ruotsinopettajalta ollaan ennenkin saatu tosi hyvää yleissivistävää tietoa, mikä on mun mielestä ehdottoman hieno juttu ! Koska ei monikaan opettaja jaksa meille selitellä niitä näitä pässinpäitä ja jotain sivistysasioita. Koulussa ollaan kuitenkin oppimista varten, eiköhän olisi paljon tärkeämpää tai fiksumpaa, että meille kerrottaisiin yksi tunti sivistysasioita, kuin piirtäisimme puuväreillä polkupyörän varjoa, ok kuvaamataitoni oli 7... Mun mielestä koulussa on vaan niin hirveesti turhia juttuja, mutta silti tunteja on kauheesti, viikot koostuvat koulun käynnistä ja kun itse en edes ollut ikinä kuullut että on sellainenkin liputuspäivä kun suomenruotsalaisuuden päivä.

Toinen asia kouluun liittyen mistä haluaisin kirjoittaa, on Wilma. Kaikkien oppilaiden inhokki, naamakirja on täynnä "wilma pilasi elämäni" juttuja. Mun mielestä se on oikeesti tosi hyödyllinen, sitä kautta saadaan kaikki viestit menemään suoraan ja nopeasti kotiin, eikä jää epävarmuutta siitä, palauttaako oppilaat laput ja pyytää niihin allekirjoitukset. Mutta mun mielestä oppilaillakin vois olla oma Wilma, muuten samanlainen, mutta ei voi ilmoittaa poissa oloja. Ja pitääkö yhtään mitään lappuja sitten koulusta lähetellä kotiin, kun nekin voisi wilmassa ilmoittaa?

   -Heidi-

Pentusuunnitelmia

Eli näillä näkymin pentu on kesän aikana tulossa, aika näyttää tuleeko kesän alussa vai lopussa. Piikkiöläisestä kennellistä ollaan mun pentusta nyt ottamassa. Mitä nyt olen kenneliä kattellut, niin tosi kivan olonen paikka, asiansa osaavat ihmiset ja terveitä koiria. Koiran nimi ollaan jo päätetty, mutta en sitä vielä täällä blogissa paljasta, enkä sitä muutenkaan kauheesti kertoile, parhaimmat kaverit ja perhe sen nyt tietävät, saattaa se tosin vielä muuttua, mutta ainakin tällä ollaan nyt menossa. Kauheesti mitään kamaa tuolle ei nyt varmaan sitten tarvi ostaa, oma pentupanta pitää tietty aina joka pennulla olla ihan se oma, muuten sille varmaan kasvuiässä menee aika hyvin Ilonankin pannat, valjaat ja remmit. On mulla muutamat välikoonkin valjaat, ja jotain pantoja.

Ihmeempiä suunnitelmia en nyt oo tehny, joulun jälkeen varmaan sitten pistän kenneliinkin viestiä. Mantalla en ole nyt käynyt erinäisistä syistä, mutta kyllä sieltäkin varmaan jossain kohtaa postausta tulee. Oon nyt tosi paljon noista perroista netissä lukenut ja kaikkia kirjoja käynyt läpi, mitä enemmän siitä luen sitä "omammalta" rodulta se tuntuu. Eli siis kahden rodun välillä olen nyt aprikoinut lagotto romagnolo ja espanjanvesikoira. Mulla oli nuo rodut aikaliki samanarvoisia, joten viimisen korren veti ehkä sitten se ulkonäkö kuitenkin, ja kun tykkään isoista koirista on toi perro nyt sitten vähän isompi kuin lagotto ja sillä muutenkin varmaan potkua harrastusmielessä pidemmälle kuin lagotolla. Onhan se lagottokin oikein kiva koira, mutta mun makuun ehkä vähän liian seurakoiramainen ja ehdottomasti liian kevyt/korkea rakenteinen, eli massaa ei niin paljon ole kuin perrolla. Siinä perrossa on vaan jotain, mikä niin paljon miellyttää, sekä mua, että mun silmää. 

Innolla odotan, mitä tuleva pentu tuo tullessaan. Ehkäpä se koiraharrastusten katsastaminen lähtisi paremmin käyntiin tulevan pennun myötä. Ilonan kanssa ollaan toko jo kokeiltu ja sen parissa jatketaan pennunkin kanssa ehdottomasti, tiedä sitten että kisoihin asti vai ihan vaan omaksi iloksi. Voipi olla, että agilitystä tulee kuitenkin se meidän vahvempi laji. Siinä ohella olen päättänyt, että kokeillaan myös vepeä ja rallytokoa ainakin. Kaiken kaikkiaan aion pennun kanssa tehdä kaikkea niin, että koiralla ja mulla on kivaa. Tiukkapipoista treenaamista tämä tuskin koskaan tulee olemaan, toki tavoitteita voi asettaa, mutta sekin on koiralle harrastus ei työ. Tosin, jos tokoa aletaan reenimään enemmänkin ehkä joskus jopa kisamielessä, aion siinä pitää hieman vakavampaa linjaa. 

Toinen asia mistä aijon olla todella tarkka, on koiran sosiaalistaminen. Se on asia jonka aijon tehdä 100% ja vielä vähän enemmän. Espanjanvesikoirilla muutenkin kun ilmenee hieman hajontaa rodun sisäisen luonteen sisällä, en tahdo, että se tulee olemaan pelkoagressiivinen tai dominoiva. Tosin, jos heti jotain vakavampaa huonon käyttäytymisen muotoa ilmenee, on mulla yks kaveri, jolta tiedän saavani apua, hänen omakohtaisen kokemuksen perroista takia ;) Muuta tässä nyt ei varmaan ihmeemmin ole. Tyttö pentu on tähän taloon tulossa, saas sitten nähdä miten kaksi neitosta tähän taloon mahtuu!

      -Heidi-

Helsulle 1.11.2012

Kaipuu, 

suru kehon valtaa, 

ei enää suurta ruusutarhaa, 

mikään ei sua takaisin tua, 

tiedäthän, 

jäin ikävöimään sua!

Itken, 

yksin hiljaa itken, 

katson taivasta, 

on pimeää, 

täällä ulkona on kylmä, 

taivaalla on tähtiä, 

yksi niistä tuikkii muita kirkkaammin, 

se tähti on minulle tärkeä, 

tärkeämpi kuin mikään muista tähdistä, 

tunnen sen tähden, 

se tähti olet Sinä!

Vaikka sinä lähdit, 

veit itsesi, 

osan minusta, 

ja monista muista, 

on eräs asia, 

jota sinä, 

minä, 

tai kukaan ei voi viedä;

muistot, 

ikuiset muistot, 

pieniähyviä hetkiä, 

kaikki hörähdykset, 

jokainen onnistumisen sekunti, 

silmäsi, 

kauniit tummat silmäsi, 

mitään en kadu, 

kaikkea kaipaan.

On kulunut erostamme jo vuosi, 

ei, 

se ei ollut ero, 

se oli risteys, 

josta käännyimme eri suuntiin, 

mutta tiedän edelleen, 

joskus vielä tulen näkemään sinut, 

tuntemaan pehmeän karvan sormillani, 

lämpimän hönkäyksen kasvoillani!

Huomaan, 

en enää itke, 

hymyilen, 

muistelen aikaamme, 

katson edelleen tähtiä, 

katson edelleen Sinua, 

tiedän, 

tuo tähti ei sammu koskaan!

Rakastin ja Rakastan sinua edelleen !

   -Heidi-

Pentukuumeinen viikonalku

Olen jo itselleni monesti vannonut, että otan toisen koiran vasta, kun asun omassa kodissa. Allani hyvä työpaikka ja päälläni katto. Kuitenkin viimepäivinä, kun ei ole tullut tuolla tallilla touhuiltua, niin on alkanut tehdä mieli taas kaivata sellasta pientä palleroa tänne. Joku vesikoira se tulee varmasti olemaan. Vaihtoehtoina lähinnä varmaan espanjanvesikoira ja italian vesikoira ( lagotto romagnolo). Eilen löysin yhden kivan lagotto pentueen, joissa luovutus olisin parhaillaan, mutta äidin kanssa keskusteltua päätettiin että jos pentu otetaan, otetaan se kesällä. Silloin saa sen pentuajasta nauttia täysillä, kun se muutenkin menee niin äkkiä ohi.

Lähinnä etsin itselleni joka ilman lenkkikaveria ja harrastuskaveria. Tuossa ensimmäisessä kun ei oikein kumpiakaan näistä piirteitä löydy, koska ok Ilona on 5 ei paha koiralle joka on harrastanut aktiivisesti koko ikänsä, mutta kun Ilonahan ei ole. Sillä ei enää seuraa takajalat kovissa kurvissa niin hyvin, eikä se juostessaan ehdi jarruttaa ennen seinää. PUM !

Lumi on taas näköjään palannut, vaikka se tuossa välissä jo suli pois. Koiran kanssa aamulenkille!

       -Heidi-

" Kaikki on ansaittava! "

Eilen olin Keimolla ratsastamassa ja sitä ennen käytiin Emilian kanssa vähän pellolla kuvailemassa. Keimon kanssa käytiin pellolla ja maastossa hiihtoratsastamassa. Ponin beba lensi ;) Eipä siinä oikeestaan muuta sitten. Keimo oli ihan super ! ;)

   -Heidi-

Liikkuva lahna

Hehe, tää mulle tuli mieleen kun ekan kuvan tältä päivältä kamerassa näin :D

tämä on sitten se eka kuva ! 

  Mentiin tallille tänään joskus 11 aikoihin, eilen kävin ratsastamassa Mantan itte, kun Annika ei ollut vielä tullut. Tänään Annika sai mennä pelkästään Mantalla, en ratsastanut itse ollenkaan. Aluksi siivottiin Annikan kanssa kaikki karsinat, tai mä siivosin, Annika haki Mantaa ja pisti sen kuntoon. Mentiin sitten siihen kentälle, Annika käveli ja sen jälkeen alkoi ratsastamaan pienellä neliöllä, eli keskityttiin tänään kulmiin. Manta oli alkutunnista otsikon mukaan liikkuva lahna, mutta parani huomattavasti loppua kohden. Mantalla sai myöskin tänään ottaa ekat laukat. Ekaks Annika teki yhen ympyrän toiseen suuntaan ja sen jälkeen yhden toiseen. Mantasta oli ihan hirveen kivaa päästä taas laukkaamaan!

Ero edelliseen kuvaan on aaaikas suuri ;)

  Lähettiin sitten ohjasajamaan loppukäynnit maastoon. Otettiin satula pois ja heitettiin silat niskaan ja menoks ! Manta käyttäytyi ohjasajaessa asiallisesti. Kivaa oli ja rentoa sekä hevoselle, että kuskille ! ;)

    -Heidi-