Annika tuli eilen lomalta ja oltiin tänään tallilla. Haettiin hepat tarhasta ja pistettiin ne kuntoon, oli taas eilen illalla pyörineet mutaisessa tarhassa ja molemmilla oli päällä useamman sentin paksuinen mutapanssari. Lähettiin kentälle ja ratsastin pitkät alkuverkat huolellisesti molempiin suuntiin. Mani tuntui aika kivalta. Alettiin ottamaan laukkoja, oikeaan kierrokseen meni paremmin, oikeastaan jopa tosi hienosti. vaihdettiin sitten suuntaa ja otin laukkoja myös toiseen suuntaan. Nykyään vasempaan kierrokseen nousee helposti väärä laukka, joten kävelin pientä ympyrää, ja heti uralle päästyä nostin laukan. Oltiin juuri tulossa kaarteesta, kun tieltä ajaa traktorikuski perävaunun kanssa ihan täysillä ohi. Meinas hitto hermot mennä, hevonen lähtee takajaloilla ponnistamaan itsensä täyteen laukkaan, kenttä oli päältä kuiva mutta alta liukas, takajalat liusuu alta, etujalat haroo ilmaa tuloksetta, lennän itse pois selästä ja hevonen kaatuu eteeni kyljelleen, ennen kuin ehdin edes ajatella mitään Mani oli jo jalkeilla, onneksi! pelästyin tosi paljon, että sille käy jotain. Juoksutin maasta ravissa ja katoin tarkkaan käynnin. Ei ontunut, nousin selkään ravailin hetken, nostin vielä yhden oikean laukan ja lopetin siihen. Käveltiin lopuksi tosi pitkään ja nostettiin molemmat kädet pystyyn aidan vieressä, kun samainen kuski meni ohi, ensiksi moikkasi meille, mutta kun satuin hieman vihaisesti katsomaan, tajusi se hemmetin paukapää hiljentää.. Anteeks, jos tää kyseinen idiootti nyt on jonkun tuttu, mutta menee vaan niin hermot, kun ei aivoja saatanan pää sisällä ollenkaan.
Jäi kyllä muuten ratsastuksesta hyvä fiilis, koska Mani kulki kivasti ja saatiin hyviä nostoja. On se vaan alkanut piuhoilla kulkea paljon paremmin, ei enää mene yhtään pää pystyssä vaan pyrkii ravissakin siihen, että piuhat on suht löysät, laukalla on vielä treenaamista, mutta jos ei kaahota menee ihan nätisti.
-Heidi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti