Olen jo itselleni monesti vannonut, että otan toisen koiran vasta, kun asun omassa kodissa. Allani hyvä työpaikka ja päälläni katto. Kuitenkin viimepäivinä, kun ei ole tullut tuolla tallilla touhuiltua, niin on alkanut tehdä mieli taas kaivata sellasta pientä palleroa tänne. Joku vesikoira se tulee varmasti olemaan. Vaihtoehtoina lähinnä varmaan espanjanvesikoira ja italian vesikoira ( lagotto romagnolo). Eilen löysin yhden kivan lagotto pentueen, joissa luovutus olisin parhaillaan, mutta äidin kanssa keskusteltua päätettiin että jos pentu otetaan, otetaan se kesällä. Silloin saa sen pentuajasta nauttia täysillä, kun se muutenkin menee niin äkkiä ohi.
Lähinnä etsin itselleni joka ilman lenkkikaveria ja harrastuskaveria. Tuossa ensimmäisessä kun ei oikein kumpiakaan näistä piirteitä löydy, koska ok Ilona on 5 ei paha koiralle joka on harrastanut aktiivisesti koko ikänsä, mutta kun Ilonahan ei ole. Sillä ei enää seuraa takajalat kovissa kurvissa niin hyvin, eikä se juostessaan ehdi jarruttaa ennen seinää. PUM !
Lumi on taas näköjään palannut, vaikka se tuossa välissä jo suli pois. Koiran kanssa aamulenkille!
-Heidi-
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
" Kaikki on ansaittava! "
Eilen olin Keimolla ratsastamassa ja sitä ennen käytiin Emilian kanssa vähän pellolla kuvailemassa. Keimon kanssa käytiin pellolla ja maastossa hiihtoratsastamassa. Ponin beba lensi ;) Eipä siinä oikeestaan muuta sitten. Keimo oli ihan super ! ;)
-Heidi-
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Liikkuva lahna
Hehe, tää mulle tuli mieleen kun ekan kuvan tältä päivältä kamerassa näin :D
Mentiin tallille tänään joskus 11 aikoihin, eilen kävin ratsastamassa Mantan itte, kun Annika ei ollut vielä tullut. Tänään Annika sai mennä pelkästään Mantalla, en ratsastanut itse ollenkaan. Aluksi siivottiin Annikan kanssa kaikki karsinat, tai mä siivosin, Annika haki Mantaa ja pisti sen kuntoon. Mentiin sitten siihen kentälle, Annika käveli ja sen jälkeen alkoi ratsastamaan pienellä neliöllä, eli keskityttiin tänään kulmiin. Manta oli alkutunnista otsikon mukaan liikkuva lahna, mutta parani huomattavasti loppua kohden. Mantalla sai myöskin tänään ottaa ekat laukat. Ekaks Annika teki yhen ympyrän toiseen suuntaan ja sen jälkeen yhden toiseen. Mantasta oli ihan hirveen kivaa päästä taas laukkaamaan!
Lähettiin sitten ohjasajamaan loppukäynnit maastoon. Otettiin satula pois ja heitettiin silat niskaan ja menoks ! Manta käyttäytyi ohjasajaessa asiallisesti. Kivaa oli ja rentoa sekä hevoselle, että kuskille ! ;)
-Heidi-
tämä on sitten se eka kuva ! |
Ero edelliseen kuvaan on aaaikas suuri ;) |
Lähettiin sitten ohjasajamaan loppukäynnit maastoon. Otettiin satula pois ja heitettiin silat niskaan ja menoks ! Manta käyttäytyi ohjasajaessa asiallisesti. Kivaa oli ja rentoa sekä hevoselle, että kuskille ! ;)
-Heidi-
perjantai 19. lokakuuta 2012
Jee me parannutaan !
Oon ihan fiiliksissä tän päivän ratsastuksen jälkeen!!! Otettiin vielä aika rauhallisesti. Tein puolituntia käyntityöskentelyä, ennen kuin aloin ravaamaan. Ravasin kaksi kierrosta eteen alas ja sen jälkeen vaadin täydelliseen peräänantoon ympyrällä molempiin suuntiin. Mantalla tais olla päässä ajatus että ookei, tehään homma molemmille helpoks ! Ekaks jouduin toiseen suuntaan vähän enemmän vaatimaan, mutta kun tajusi, että muodosta kiitetään tuli se tosi hyvin toiseen suuntaan jo muutaman raviaskeleen jälkeen. Manta oli ihan super ratsastaa !!
Aloin tänään siivoomaan Mantan kaappia ja sieltä löytyikin kaikkea kuten monia loimia, nameja ja kaikenlaisia suojia. Kaapista tuli aika siisti ;)
AINIIN LUKIJAT MUISTATTEHAN PAINAA TEKSIN LOPUSSA OLEVAA LUIN NAPPULAA !!! OLISI MUKAVA TIETÄÄ AINA TODENMUKAISET LUKIJAMÄÄRÄT POSTAUKSIIN :) ! KIIITOSSS !!!
-Heidi-
Aloin tänään siivoomaan Mantan kaappia ja sieltä löytyikin kaikkea kuten monia loimia, nameja ja kaikenlaisia suojia. Kaapista tuli aika siisti ;)
AINIIN LUKIJAT MUISTATTEHAN PAINAA TEKSIN LOPUSSA OLEVAA LUIN NAPPULAA !!! OLISI MUKAVA TIETÄÄ AINA TODENMUKAISET LUKIJAMÄÄRÄT POSTAUKSIIN :) ! KIIITOSSS !!!
talvitalvi tule jo ! <3 |
-Heidi-
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Kaikkea kivaa, tavallaan
16.10.2012 tiistai
Manta kävelee ihanan rauhallisesti. Ratsastan pitkin ohjin käyntiä tiellä, jonka oranssit vaahteranlehdet ovat peittäneet. Käännyn vasempaan. Manta valpastuu heti, laukkasuora edessä. Sori Manta, ei voida laukata vielä. Alan keräämään ohjia pikkuhiljaa. Annan vähän pohkeita ja Manta siirtyy raviin. Se ei millään jaksaisi ravata rauhassa, vaan on koko ajan kiihdyttämässä laukkaan. En anna periksi, vaan pidättelen sitä ravilla. Ravaamme mäen ylös ja kävelemme sen jälkeen. Tulee pieni alamäki, jonka jälkeen olemme moottoritien vieressä menevällä pehmeäpohjaisella tiellä. Päätän ravata senkin. Manta ravaa niin kovaa kuin vain kintuistaan pääsee. Pidättelen sitä ja selitän sille, että otetaan vielä vähän aikaa ihan rauhaksiin. Tuntuu se hetkeksi sen ymmärtävän ja suostuu taas kävelemään. Menemme moottoritien yli sillalta. Sen jälkeen alkaa mutkitteleva tie, joka johtaa Munkkilansuoralle. Kävelemme sitä pitkin. Edestä tulee auto kovaa. Oikeastaan todella kovaa. Sen muutaman sekunnin ajan ehdin vain kerätä ohjat nopeasti käteeni. Manta säpsähtää kun auto suhahtaa ohitsemme. Huh! Ei sen pahempaa. No, saipa sitä pitkästä aikaa näyttää keskisormea jollekkin ! Kävelemme Munkkilansuoralle asti. Käännyn takaisin päin. Manta päättää että nyt aletaan ravaamaan. Pidättelen sitä niin paljon kuin jaksan. Se menee kaulapitkänä ja painaa kädelle. Multa tuntuu että lähtee kädet irti. Päätän etten lähde enää toista kertaa nivelillä maastoon, jos aijon ravata. Pääsemme kuitenkin lopulta tallille. Sekä Manta, että minä ollaan ihan poikki. Laitan sille ruskean fleeceloimen päälle. Pääsen Mantan omistajan kyydillä kotiin.
17.10.2012 keskiviikko
Haen Mantan tarhasta. Päätän, että tehdään jotain rentoa ja hauskaa. Olen yksin tallilla eikä kentällä ole muita. Siis loistava ajoitus tehdä maastakäsittelyharjoituksia. Harjaan Mantan reippaasti läpikotaisin ja talutan sen kentälle. Päästän sen sinne vapaaksi ja käyn hakemassa leipää, raipan ja muutaman omenan. Pilkon omenoita pienemmiksi ja menen takaisin kentälle. Manta kattoo korvat hörössä, kun kävelen kentälle. Vihellän ja huudan sitä. Se kävelee suht reippaasti luokse. Palkkaan sen ja kehun sitä. Lähden kävelemään kenttää ympäri ja Manta seuraa perässä. Pysähdyn kolme kertaa joka kierroksella. Kun olen kävellyt 5 kierrosta vaihdan suuntaa ja teen saman toiseenkin suuntaan. Otan raipan toiseen käteen ja pysäytän Mantan edelleen kolme kertaa joka kierroksella. Sen lisäksi pyydän sitä aina peruttamaan muutaman askeleen. Manta menee kivasti. Pyydän sitä ravaamaan muutaman askeleen. Se ravaa reippaasti ja totean, että sen kerran ravit oli siinä. Tein vielä paljon kaikkia kiemuroita ja Manta seuras tosi hienosti perässä kaikki kurvit. Alf tuli kentälle pikkuratsastajineen myöhemmin, mutta Manta ei siitä häiriintynyt. Hienosti toimi, vaikka Alf ravaili ympäri kenttää. Opetin Mantalle myös kumartamista, meni tosi hienosti, vaikka ei kertaakaan laskenut ihan alas asti. Tosi hyvin pysyi keskittyminen yllä koko ajan. Siivosin vielä sen jälkeen Mantan karsinan ja laitoin vettä ämpäreihin.
-Heidi-
Manta kävelee ihanan rauhallisesti. Ratsastan pitkin ohjin käyntiä tiellä, jonka oranssit vaahteranlehdet ovat peittäneet. Käännyn vasempaan. Manta valpastuu heti, laukkasuora edessä. Sori Manta, ei voida laukata vielä. Alan keräämään ohjia pikkuhiljaa. Annan vähän pohkeita ja Manta siirtyy raviin. Se ei millään jaksaisi ravata rauhassa, vaan on koko ajan kiihdyttämässä laukkaan. En anna periksi, vaan pidättelen sitä ravilla. Ravaamme mäen ylös ja kävelemme sen jälkeen. Tulee pieni alamäki, jonka jälkeen olemme moottoritien vieressä menevällä pehmeäpohjaisella tiellä. Päätän ravata senkin. Manta ravaa niin kovaa kuin vain kintuistaan pääsee. Pidättelen sitä ja selitän sille, että otetaan vielä vähän aikaa ihan rauhaksiin. Tuntuu se hetkeksi sen ymmärtävän ja suostuu taas kävelemään. Menemme moottoritien yli sillalta. Sen jälkeen alkaa mutkitteleva tie, joka johtaa Munkkilansuoralle. Kävelemme sitä pitkin. Edestä tulee auto kovaa. Oikeastaan todella kovaa. Sen muutaman sekunnin ajan ehdin vain kerätä ohjat nopeasti käteeni. Manta säpsähtää kun auto suhahtaa ohitsemme. Huh! Ei sen pahempaa. No, saipa sitä pitkästä aikaa näyttää keskisormea jollekkin ! Kävelemme Munkkilansuoralle asti. Käännyn takaisin päin. Manta päättää että nyt aletaan ravaamaan. Pidättelen sitä niin paljon kuin jaksan. Se menee kaulapitkänä ja painaa kädelle. Multa tuntuu että lähtee kädet irti. Päätän etten lähde enää toista kertaa nivelillä maastoon, jos aijon ravata. Pääsemme kuitenkin lopulta tallille. Sekä Manta, että minä ollaan ihan poikki. Laitan sille ruskean fleeceloimen päälle. Pääsen Mantan omistajan kyydillä kotiin.
17.10.2012 keskiviikko
Haen Mantan tarhasta. Päätän, että tehdään jotain rentoa ja hauskaa. Olen yksin tallilla eikä kentällä ole muita. Siis loistava ajoitus tehdä maastakäsittelyharjoituksia. Harjaan Mantan reippaasti läpikotaisin ja talutan sen kentälle. Päästän sen sinne vapaaksi ja käyn hakemassa leipää, raipan ja muutaman omenan. Pilkon omenoita pienemmiksi ja menen takaisin kentälle. Manta kattoo korvat hörössä, kun kävelen kentälle. Vihellän ja huudan sitä. Se kävelee suht reippaasti luokse. Palkkaan sen ja kehun sitä. Lähden kävelemään kenttää ympäri ja Manta seuraa perässä. Pysähdyn kolme kertaa joka kierroksella. Kun olen kävellyt 5 kierrosta vaihdan suuntaa ja teen saman toiseenkin suuntaan. Otan raipan toiseen käteen ja pysäytän Mantan edelleen kolme kertaa joka kierroksella. Sen lisäksi pyydän sitä aina peruttamaan muutaman askeleen. Manta menee kivasti. Pyydän sitä ravaamaan muutaman askeleen. Se ravaa reippaasti ja totean, että sen kerran ravit oli siinä. Tein vielä paljon kaikkia kiemuroita ja Manta seuras tosi hienosti perässä kaikki kurvit. Alf tuli kentälle pikkuratsastajineen myöhemmin, mutta Manta ei siitä häiriintynyt. Hienosti toimi, vaikka Alf ravaili ympäri kenttää. Opetin Mantalle myös kumartamista, meni tosi hienosti, vaikka ei kertaakaan laskenut ihan alas asti. Tosi hyvin pysyi keskittyminen yllä koko ajan. Siivosin vielä sen jälkeen Mantan karsinan ja laitoin vettä ämpäreihin.
-Heidi-
lauantai 13. lokakuuta 2012
300 !
Tämä on tosiaan kolmassadas blogikirjoitus, jonka oon kirjoittanut.
Tänään olin tallilla äitin ja Hildan kanssa. Ekaks pistettiin yhessä Hildan kanssa Manta kuntoon. Sen jälkeen lähettiin maastoon kävelemään. Äiti tuli savukäppäilemään ja Hilda pyöräili. Käytiin noin 4 kilsan lenkki siinä ja sen jälkeen Hilda meni kentälle ratsastamaan Mantalla. Hilu meni tosi hyvin ja oikeastaan koko ajan yksin. Hilda ratsasti noin 20 minsaa käynnissä kenttää ympäri ja mä sillä aikaan laittelin tallissa kamoja. Äiti harjaili innokkaasti tallin lattiaa :D
Oikeestaan alunperin en ollut edes ajatellut, että äiti menisi, mutta kun Manta tuntu niin rauhalliselta Hildan kanssa aattelin, että ihan sama sitten ! Hain sitten jakkaran tallista ja sanoin äitille, että nyt on sun vuoro. Ekaks äiti jännitti tosi paljon, mutta loppua kohden alkoi sujumaan ja rentoutuikin huomattavasti. Ei sitä moni uskoisi heppailua niin pelottavaksi ennen kuin kokeilee.
Meillä oli torstaina äidinkielen tunti ja käsiteltiin lausekkeita. Yksi meiän luokkalainen kirjoitta taululle lauseen, ratsastus on hauska ja haastava harrastus. Yks meiän luokkalainen poika sitten tokas siinä, että ratsastus muka haastavaa. Teki mieli sanoo, että joo tervetuloa mä voin hommata sut ratsaille :D Eipä ois enää siinä kohtaa sanonu mitään. Ensmäinen kysymys olis varmaan ollut, mitä mä nyt teen? Tosiasiassa en ois sitä kenenkään hevosen selkään pistänyt ettei hepat kärsi :D
-Heidi-
Tänään olin tallilla äitin ja Hildan kanssa. Ekaks pistettiin yhessä Hildan kanssa Manta kuntoon. Sen jälkeen lähettiin maastoon kävelemään. Äiti tuli savukäppäilemään ja Hilda pyöräili. Käytiin noin 4 kilsan lenkki siinä ja sen jälkeen Hilda meni kentälle ratsastamaan Mantalla. Hilu meni tosi hyvin ja oikeastaan koko ajan yksin. Hilda ratsasti noin 20 minsaa käynnissä kenttää ympäri ja mä sillä aikaan laittelin tallissa kamoja. Äiti harjaili innokkaasti tallin lattiaa :D
Oikeestaan alunperin en ollut edes ajatellut, että äiti menisi, mutta kun Manta tuntu niin rauhalliselta Hildan kanssa aattelin, että ihan sama sitten ! Hain sitten jakkaran tallista ja sanoin äitille, että nyt on sun vuoro. Ekaks äiti jännitti tosi paljon, mutta loppua kohden alkoi sujumaan ja rentoutuikin huomattavasti. Ei sitä moni uskoisi heppailua niin pelottavaksi ennen kuin kokeilee.
Meillä oli torstaina äidinkielen tunti ja käsiteltiin lausekkeita. Yksi meiän luokkalainen kirjoitta taululle lauseen, ratsastus on hauska ja haastava harrastus. Yks meiän luokkalainen poika sitten tokas siinä, että ratsastus muka haastavaa. Teki mieli sanoo, että joo tervetuloa mä voin hommata sut ratsaille :D Eipä ois enää siinä kohtaa sanonu mitään. Ensmäinen kysymys olis varmaan ollut, mitä mä nyt teen? Tosiasiassa en ois sitä kenenkään hevosen selkään pistänyt ettei hepat kärsi :D
Äitii !! |
-Heidi-
perjantai 12. lokakuuta 2012
Parane pian, rakas !
Tänään käytiin tekemässä Mantan kanssa taluttelu lenkki. Oli jo paljon halukkaampi liikkumaan. Käveltiin tunnin lenkki ja kilometrejä taisi kertyä noin 4. Manta sai tänään ihan uudet kengät, niitten kanssa oli sitten hyvä lähteä lenkille. Huomenna meen varmaan suht aamusta ratsastamaan käyntilenkin Mantalla.
-Heidi-
torstai 11. lokakuuta 2012
Kun ei mikään innosta ja kaikki paska kaatuu niskaan
VAROITUS!!! TÄMÄ POSTAUS SISÄLTÄÄ ERITTÄIN PALJON NEGATIIVISTA ASENNETTA JA PASKAN JAUHAMISTA KOHDISTAMATTA SITÄ KENEENKÄÄN IHMISEEN! JOS EI KIINNOSTA VOIT SUOSIOLLA JÄTTÄÄ TÄMÄN POSTAUKSEN LUKEMATTA! KIITOS !!!
Oltiin eilen tosiaan tallilla. Hain Mantan tarhasta. Ihmettelin vähän kun ei heti tullut portille vastaan, vaikka yleensä tulee heti kun huutelee sitä. Ajattelin sen johtuvan ilmasta ja hain sen tarhasta ja aletiin pistämään kuntoon. Mentiin sen jälkeen kentälle ja aloin kävelemään. Käveltiin noin 10 minsaa ja aloin sen jälkeen käynnissä taivuttelemaan. Tuntui ettei yhtään taivu ja kun sitten vielä olin jonkun aikaa yrittänyt taivutella aloin ravaamaan eteen alas. Heti ekalla askeleella tunsin, että nyt ei ole kaikki hyvin. Tulin alas ja käskin Annikan ravuuttaa sitä yhden sivun maasta ja katoin itse, että ontuuko. No ei selkeesti, muttei kaikki kunnossakaan ollut. Soitin Mantan omistajalle, joka lupasi tulla katsastamaan tilanteen. Tuloksena se, että tamman etuosa on jumissa. Tästä syytän oikeastaan vain itseäni vain ja ainoastaan itseäni. Mantan kunto ei olisi kestänyt vielä niin rankkaa viikonloppua, ja siitä syystä sen etuosa on nyt jumissa. Manta ei mielellään liiku nyt, liikutellaan käynnissä ja aletaan pikkuhiljaa lisäämään liikuntaa. Harmittaa itteä vaan tosi paljon, kun en sitä siinä kohtaa tajunnut.
Joo, tästä varmaan nousee taas kauhee keskustelu, jos nousee, mutta sama se. Oon tehny virheen tiedostan sen ja en toista samaa virhettä tässä elämässä enää ikinä ! Nyt aijon korjata virheeni ja kävelyttää Mantaa huolella siihen asti kun on tarvis, ja pikkuhiljaa lisätä liikuntaa. Oikeastaan nyt on tosi masentava fiilis. Ehkä huomenna tulee parempi fiilis kun pääsee Mantaa moikkaamaan tallille. Myös syysloman aijon viettää Mantan kanssa. Vain kävellen ja rauhallisesti ottaen.
Tällä hetkellä kaikki vaan menee suoraan sanottuna päin vittua. Mua ei kiinnosta koulu, sieltä ei tuu siis hyviä numeroita, täl hetkellä koulunkäyntii ei helpota erinäiset ihmissuhde ongelmat, jotka kaikki lähinnä sen yhden ja tietyn ihmisen aiheuttamia. Vanhempia ei tässä kohtaa kiinnosta se, että mulla saattaa itellä mennä huonosti, jolloin koulukaan ei suju ja huonoista numeroista noi vasta riemastuukin ! Eli kaikki paska vaan kerääntyy vieriväks paskakasaks, joka tulee suoraa mun päälle ! Ei mulla muuta.
-Heidi-
Oltiin eilen tosiaan tallilla. Hain Mantan tarhasta. Ihmettelin vähän kun ei heti tullut portille vastaan, vaikka yleensä tulee heti kun huutelee sitä. Ajattelin sen johtuvan ilmasta ja hain sen tarhasta ja aletiin pistämään kuntoon. Mentiin sen jälkeen kentälle ja aloin kävelemään. Käveltiin noin 10 minsaa ja aloin sen jälkeen käynnissä taivuttelemaan. Tuntui ettei yhtään taivu ja kun sitten vielä olin jonkun aikaa yrittänyt taivutella aloin ravaamaan eteen alas. Heti ekalla askeleella tunsin, että nyt ei ole kaikki hyvin. Tulin alas ja käskin Annikan ravuuttaa sitä yhden sivun maasta ja katoin itse, että ontuuko. No ei selkeesti, muttei kaikki kunnossakaan ollut. Soitin Mantan omistajalle, joka lupasi tulla katsastamaan tilanteen. Tuloksena se, että tamman etuosa on jumissa. Tästä syytän oikeastaan vain itseäni vain ja ainoastaan itseäni. Mantan kunto ei olisi kestänyt vielä niin rankkaa viikonloppua, ja siitä syystä sen etuosa on nyt jumissa. Manta ei mielellään liiku nyt, liikutellaan käynnissä ja aletaan pikkuhiljaa lisäämään liikuntaa. Harmittaa itteä vaan tosi paljon, kun en sitä siinä kohtaa tajunnut.
Joo, tästä varmaan nousee taas kauhee keskustelu, jos nousee, mutta sama se. Oon tehny virheen tiedostan sen ja en toista samaa virhettä tässä elämässä enää ikinä ! Nyt aijon korjata virheeni ja kävelyttää Mantaa huolella siihen asti kun on tarvis, ja pikkuhiljaa lisätä liikuntaa. Oikeastaan nyt on tosi masentava fiilis. Ehkä huomenna tulee parempi fiilis kun pääsee Mantaa moikkaamaan tallille. Myös syysloman aijon viettää Mantan kanssa. Vain kävellen ja rauhallisesti ottaen.
Tällä hetkellä kaikki vaan menee suoraan sanottuna päin vittua. Mua ei kiinnosta koulu, sieltä ei tuu siis hyviä numeroita, täl hetkellä koulunkäyntii ei helpota erinäiset ihmissuhde ongelmat, jotka kaikki lähinnä sen yhden ja tietyn ihmisen aiheuttamia. Vanhempia ei tässä kohtaa kiinnosta se, että mulla saattaa itellä mennä huonosti, jolloin koulukaan ei suju ja huonoista numeroista noi vasta riemastuukin ! Eli kaikki paska vaan kerääntyy vieriväks paskakasaks, joka tulee suoraa mun päälle ! Ei mulla muuta.
-Heidi-
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Monimuotoisen viikonlopun viimeinen palanen !
Koko viikonloppu on touhuiltu kaikkea tosi mukavaa ! Ollaan tutustuttu paremmin Mantaan ja joka päivä viikonlopun ajan siitä on löytynyt uusia kivoja puolia. Joka päivästä oon myös kirjoittanu blogiin, sekä tehny videokoosteen. Eilinen liikkuminen oli ihan huikeeta, perjantaiseen verrattuna ja taas tänään tehtiin siis kaikkea kivaa. Aluksi lähdettiin kävelemään alkukäyntejä kakspäällä maastoon. Annika tuli sitten yhdellä tienpätkällä alas ja mä aloin siinä ravailemaan ja laukailemaan. Mentiin sitten takasin tallille ja alettiin hyppäämään. Annika ravaili kentällä sen aikaa kun mä pistin esteen kuntoon. Hyppäsin ekaksi molempiin suuntiin pientä ristikkoa ja sen jälkeen nostettiin se 70 pystyksi, tulin sen kerran molempiin suuntiin. Sen jälkeen nostettiin noin metriseksi ja eka kerta kiellettiin, mutta muuten mentiinkin sitten kovaa, kauniisti ja korkealta ! Manta oli ihan huippu, hyppäsin sitä muutaman kerran ja sen jälkeen Annika meni selkään. Hyppäsi sitä ristikkoa ja pystyä. Sen jälkeen alettiin irtohypyttää Mantaa. Laitettiin pikkunen pysty noin 40 cm ja hypytettiin sitä, tein myös aika paljon maastakäsin työskentelyä ja alkoi jopa toimimaankin seurasi ja tuli aika hyvin sinne minne pyysin. Pistettiin sitten vielä riimut päähän ja mentiin niillä loppuravit ja Annika alkoi kävelemään, mä vein sillä aikaa kaikki ylimääräset kamat talliin ja siivosin esteet pois. Mentiin sitten vielä maastoon taluttelemaan loppukäynnit. Manta oli ihanan rauhallinen ! Tänään oli ihan suber päivä. Lopuksi Manta sai vielä tosi perusteellisen harjauksen. Hännänkin jaksoin selvittää ihan läpikotaisin. Video löytyy tubekanavalta ! :)
-Heidi-
Lisää kuvateksti |
-Heidi-
lauantai 6. lokakuuta 2012
Kattokaaa sitä se tanssii !!
Tänään mulla oli aamusta meiän serkun nimijuhlat, joissa soitin pianoa isosiskon kanssa ja sen jälkeen mentiin tallille. Hain Mantan tarhasta ja alettiin pistämään kuntoon. Päädyttiin varustukseen, suojat, heijastimet ja suitset. Eli vähillä mentiin. Lähettiin sitten maaston. Mä ratsastin ekana ja Annika käveli. Tein alkulämpät yhdellä suoralla eli siinä ravailin ja laukkailin vähän. Sen jälkeen tulin pari kertaa suoran jälkeen jatkuvaan mäkeen. Manta tuli niiiiin kovaa! Hah, uskaltauduin sitten jopa irrottamaan kätenikin ja taas mentiin ! Manta kulki jopa ihan hirveen hyvin peräänannossa, kun tultiin mäkeä alaspäin käynnissä. Se menee maastossa paljon paremmin muotoon kuin kentällä !
Annika laukkasi myös muutaman kerran ja sen jälkeen käskin sen tehdä ravijuttuja. Eli saada Mantaa muotoon ravissa. Sehän onnistui tosi mallikaasti ja tässä nyt kuvamateriaalia siitä. Kattokaa sitä se tanssahtelee noilla takajaloillaan jossain kaaaaaukana mahan alla !
Laitettiin sitten Mantalle loimi päälle ja menin vielä loppuverkat tekemään kentälle. Huhhuh, siitä irtos niin hirveeeeen hienoa liikettä taas. Aluksi taivuttelin sitä ravissa ja hitto että tuo tosiaan taipui ! Sen jälkeen laukassa ja vähän väliä huutelin selästä omg, kun poni toimi niin kivasti ! Ja mun jalka, sekin on ihan mahti kunnossa näissä kuvissa !
-Heidi-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)