Manta kävelee ihanan rauhallisesti. Ratsastan pitkin ohjin käyntiä tiellä, jonka oranssit vaahteranlehdet ovat peittäneet. Käännyn vasempaan. Manta valpastuu heti, laukkasuora edessä. Sori Manta, ei voida laukata vielä. Alan keräämään ohjia pikkuhiljaa. Annan vähän pohkeita ja Manta siirtyy raviin. Se ei millään jaksaisi ravata rauhassa, vaan on koko ajan kiihdyttämässä laukkaan. En anna periksi, vaan pidättelen sitä ravilla. Ravaamme mäen ylös ja kävelemme sen jälkeen. Tulee pieni alamäki, jonka jälkeen olemme moottoritien vieressä menevällä pehmeäpohjaisella tiellä. Päätän ravata senkin. Manta ravaa niin kovaa kuin vain kintuistaan pääsee. Pidättelen sitä ja selitän sille, että otetaan vielä vähän aikaa ihan rauhaksiin. Tuntuu se hetkeksi sen ymmärtävän ja suostuu taas kävelemään. Menemme moottoritien yli sillalta. Sen jälkeen alkaa mutkitteleva tie, joka johtaa Munkkilansuoralle. Kävelemme sitä pitkin. Edestä tulee auto kovaa. Oikeastaan todella kovaa. Sen muutaman sekunnin ajan ehdin vain kerätä ohjat nopeasti käteeni. Manta säpsähtää kun auto suhahtaa ohitsemme. Huh! Ei sen pahempaa. No, saipa sitä pitkästä aikaa näyttää keskisormea jollekkin ! Kävelemme Munkkilansuoralle asti. Käännyn takaisin päin. Manta päättää että nyt aletaan ravaamaan. Pidättelen sitä niin paljon kuin jaksan. Se menee kaulapitkänä ja painaa kädelle. Multa tuntuu että lähtee kädet irti. Päätän etten lähde enää toista kertaa nivelillä maastoon, jos aijon ravata. Pääsemme kuitenkin lopulta tallille. Sekä Manta, että minä ollaan ihan poikki. Laitan sille ruskean fleeceloimen päälle. Pääsen Mantan omistajan kyydillä kotiin.
17.10.2012 keskiviikko
Haen Mantan tarhasta. Päätän, että tehdään jotain rentoa ja hauskaa. Olen yksin tallilla eikä kentällä ole muita. Siis loistava ajoitus tehdä maastakäsittelyharjoituksia. Harjaan Mantan reippaasti läpikotaisin ja talutan sen kentälle. Päästän sen sinne vapaaksi ja käyn hakemassa leipää, raipan ja muutaman omenan. Pilkon omenoita pienemmiksi ja menen takaisin kentälle. Manta kattoo korvat hörössä, kun kävelen kentälle. Vihellän ja huudan sitä. Se kävelee suht reippaasti luokse. Palkkaan sen ja kehun sitä. Lähden kävelemään kenttää ympäri ja Manta seuraa perässä. Pysähdyn kolme kertaa joka kierroksella. Kun olen kävellyt 5 kierrosta vaihdan suuntaa ja teen saman toiseenkin suuntaan. Otan raipan toiseen käteen ja pysäytän Mantan edelleen kolme kertaa joka kierroksella. Sen lisäksi pyydän sitä aina peruttamaan muutaman askeleen. Manta menee kivasti. Pyydän sitä ravaamaan muutaman askeleen. Se ravaa reippaasti ja totean, että sen kerran ravit oli siinä. Tein vielä paljon kaikkia kiemuroita ja Manta seuras tosi hienosti perässä kaikki kurvit. Alf tuli kentälle pikkuratsastajineen myöhemmin, mutta Manta ei siitä häiriintynyt. Hienosti toimi, vaikka Alf ravaili ympäri kenttää. Opetin Mantalle myös kumartamista, meni tosi hienosti, vaikka ei kertaakaan laskenut ihan alas asti. Tosi hyvin pysyi keskittyminen yllä koko ajan. Siivosin vielä sen jälkeen Mantan karsinan ja laitoin vettä ämpäreihin.
-Heidi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti