torstai 15. elokuuta 2013

Ps. Mä rakastan sua aina

"Koira ei tarvitse hienoja autoja, isoa taloa tai merkkivaatteita. Sille riittää vesi ja keppi. 
Koira ei välitä siitä oletko rikas vai köyhä, hauska vai tylsä, älykäs vai tyhmä. 
Anna hänelle sydämesi, niin hän antaa sinulle itsensä.
Kuinka monesta voi sanoa samaa?
Kuinka moni saa sinut tuntemaan niin harvinaiseksi, puhtaaksi ja erityiseksi?"


Päivän päälimmäiset tunteet on sekaiset, toisaalta nyt tietää mikä koiralla on, toisaalta uutiset oli huonoja. Aamulla kävin tallilla moikkaamassa Mantaa, sen jälkeen kävin pikaisesti kotona ja oikeastaan jäin sinne. Pesin koiran ja lähdettiin. Koulupäivänä, miksi? 

Pentu ekaa aamua kotona 2007

Saloon tultiin joskus kymmenen aikoihin, saman tien vastaanotolle ja päästiinkin lääkäreitten käsien alle melko pian. Ilona oli koko ajan aika paniikissa. Niin olin mäkin kun sain kuulla. Vika on polvessa. Polvilumpio lumpsahtaa pois paikoiltaan todella helposti. Leikkaus on lähes välttämätön ja mä oon päättäny ettei Ilonaa mihinkään kipulääkekuurille pidemmäks aikaa laiteta, kun sen on aika päästä pois ni sitten se pääsee pois ja mä haluan suoda sille hienon viimeisen matkan, sille se lähtee toivottavasti iloisena ja reippaana niinkuin se on aina ollutkin ja on edelleen. Sillä on nyt siis maks. 2 viikkoa kipulääkekuuria ja sit leikkaus ja se leikkaus on iso, tosi iso. Jos leikkaus etenee hyvin, kohtu poistetaan samalla. Kurjalta tuntuu koiran puolesta, se on ollut niin reipas etten oo huomannu mitään poikkeavaa siinä. Se rakastaa mua eikä oo halunnu olla miellyttämättä, joten se on totellu kaiken, kaiken mitä mä oon sille sanonu. 

Nyt pitäis välttää kaikkia hyppimisiä ja pomppimisia eli koira pitää nostaa autoon ja pois jne. 

En tiiä miten koulussa opettajat on tajunnu tilanteen oon kuitenki ollu tunneilta pois, se on kuitenkin vaan koira niille, mut mulle se on mun paras ystävä. En vois kuvitella Ilonatonta elämää, ilman noita neljää tassua tää maailma ois niin tyhjä. Ilman sen joka päiväisiä riehumishetkiä ja aamuherätyksiä. Talo tuntuis niin hiljaiselta ilman sitä, mut kaikki menee hyvin. Ilona on taistelija eikä se luovuta se ei oo ikinä luovuttanu, mä en anna sen luovuttaa. 




Me taistellaan yhdessä tän kaiken läpi!

          -Heidi

4 kommenttia:

  1. Hieno tää uus ulkoasu :) Ja tsemppii Ilonalle ja sulle!

    VastaaPoista
  2. voii eii, tsemppiä sulle ja tietty Ilonalle! lemmikin menettäminen karvaisee lähes yhtä kauheaa kuin läheisen ihmisen menettäminen, jopa kauheampaa:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, toivottavasti en joudu Ilonasta pitkään aikaan vielä luopumaan! :)

      Poista