Hevosen täyteisiä päiviä

 Mulla on ollut niin älyttömänmoinen kiire Baban, koulun ja Ilonan kanssa etten oo ehtinyt koneelle istahtamaankaan, tai olen.. Rehellisesti sanottuna oon vaan ollu liian fiiliksissä viimeisestä viikosta ja tulevista kuukausista etten oo ehtinyt varaamaan niin suurta aikaa blogin kirjoitukseen kuin sen varmaan tällä hetkellä tarvitsisi. Kuvia pääsi kasaantumaan ja nyt totesin että olisi ehkä viimeinkin aika postailla jotain. Vapun kunniaksi meillä oli neljän päivän loma, jonka tietenkin käytin tallilla.

   Maanantaina Taija oli kävelyttänyt Baban, joten en ollut tallilla. Tiistaina taidettiin käydä koko heppaporukalla maastoilemassa.

 Keskiviikkona päätin olla ahkera ja ratsastaa kunnolla koulua. Laitoin sykeröt ja valmistauduin henkisesti kunnon dressage-treeneihin. Ne meni kaiken kaikkiaan oikein mahtavasti. Laukassa Baba oli super hyvä! B:n laukka on parantunut nyt viime aikoina ihan huomattavasti.

Torstaina käytiin maastossa pikkulenkki, kun Annika suoritti juoksulenkkiään meiän kanssa. Sen jälkeen vielä poni läpi kentällä ja valmis!

 Perjantaina Babsku vietti vapaata, mutta Annikalla oli Jipon ratsastus, joten menin kuitenkin tallille. Puunasin Baban kamoja ja kun Annika kävi kävelemässä loppukäynnit maastossa hain Baban myös kävelemään.

Eilen eli lauantaina mentiin kevyesti kentällä kaikki askellajit läpi. Perjantaina eksyttiin myös börjesille, joten Baban uudet pintelit pääsi heti testiin. Tais olla jotain vaikutusta - poni oli super. Löydettiin nyt vihdoin se tapa, jolla meiän ratsastukset lähtee parhaiten käyntiin. Eli oma verkkatyyli on nyt löydetty! Annika sai luvan loppuverrytellä Baban ja heillä menikin oikeen kivasti.

Lauantaina pääsin myös pitkästä aikaa Winnien selkään. Poni oli ihanan yritteliäs ja helppo. Ihana pikku neiti! Ratsastin sen nopeasti läpi, jonka jälkeen Annika meni selkään pyörittelemään ponia ravissa ja ottamaan vähän laukkaspurtteja.

  Tänään hyppäsin Baban kanssa. Viime kerralla hiottiin pikkujuttuja ja tekniikkaa, tänään loikittiin isompia sitten senkin edestä. Alotettiin pikkuristikoista, jotka oli Babskulin mielestä hurjan jännittäviä. Kun ne nostettiin pystyiksi alkoi poni syttymään! Lopetettiin kun toinen pysty oli hieman yli metriä ja oltiin se ylitetty muutamaan kertaan. Baba oli ihan sairaan hieno ja hypyt varmentuivat tunnin aikana tosi paljon. Lopuksi oli fiilis, että Baba olisi hypännyt mitä tahansa eteen olisikaan tullut. Alussa tulleet kamikaze-loikat muuttuivat varmoiksi ja voimakkaiksi hypyiksi. Saa taas olla ylpeä!

Tällä hetkellä fiilis on huikee. Multa loppuu koulu kuukauden päästä, elämään on tulossa isoja muutoksia ja uusia juttuja. Toivon kuitenkin, että saisin jatkaa Baban kanssa vielä pitkään mahdollisesti vuosia mikäli aika sen vain sallii. Se on mahtava hevonen ja haluan pitää siitä kiinni niin lujaa kuin pystyn.

    -Heidi