Lits Läts ja seis!

 Ei nää sateet mitenkää vois jo loppuu? Oispa jo kesä ja paistais aurinko, ja pääsis uimaa, sit vois kans mennä vähä mökkeilee ja veneilee. Meinasin et tarvis tilata Ilonalle uudet pelastuliivit. Miettisin vähän sellasii Hurtta Lifequardin keltasii liivei. Must jotenki tuntuu et noi Ilonan tän hetkiset on sille jo pienet, vaikka ei se nyt kauheesti oo kasvanut. Selästä ainaki, ja on ne vähä tost rinnastaki.

Tänään oli Ilonan kanssa tosi kiva päivälenkki, paitsi et Ilona meni just siitä mis oli kaikkein märintä. Sit yhes kohtaa se kääntys kattoo mua, kun se käveli siihen syvään lammikkoon ja just niin hitaasti ku voi vaan mennä se käveli siihen lammikkoon alko kiertää siin ympyrää, ja tallusteli nii et kuulus mahdollisiman iso lits läts. Sen jälkeen hän jatko tyytyväisenä matkaansa.


Kotona treenattiin lähinnä viereen ja seis käskyjä.

 Iltalenkil jälkeen nukkumaan.      -Heidi- 

Viereen

Seis

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sataa vai tihuttaa?

Vitsit tää ilma on ärsyttävä. Ei pysty tekee melkee mitää. Lenkilläki, ku pitää olla kurapuku, ni Ilona ei tykkää yhtää kulkee. Toinen huono puoli on se, kun kävelee, ni vaiks ei oo lunta, ni ku kävelee meinaa liukastuu semmosis kohdis mis ei oo viel asfalttii.

Tulin tänää koulust kotii, ja Ilona oli iha outo, se tuli kyl tervehtii, mut se ei hyppiny yhtää, eikä se tullu mitenkää innoissaa, ja sit eilen, ku pesin sen, ni jos vähänki koski vattan alle, se jähmetty ihan paikalleen. En sit tiä et mikä sil on, saattaa olla et sil alkaa juoksu, toivottavasti, koska muuten en keksi mitään syytä miks se käyttäytyis noi. Ja sit se ei oo syöny kauheen hyvin, sekin voi kyl vaikuttaa, ku se ei oo päässy juoksee Cattiksen ja muitten koirien kaa koirapuistoo.

Ja sit tänää saatiin tietää II koekauden kokeet, ja niit oli ihan järkyttävästi. Onneks siihen on viel vähä aikaa, ku tulee eka koe, et ei viel tarvi alkaa lukee. Mut huomen on kyl joku kuulustelu Seitsemän Veljestä kirjasta. Sit huomen on pianotunti, mennään kirjastoon eikä meil oo hissaa. JESS!! Ja sit keskiviikko koirapuistoon, jos on hyvä ilma, ja torstai bändii, ihanaa :D

               Mut nyt sitte lenkil, ja nukkumaan, hyvää yötä!

                                                  -Heidi-

Osaaks sä uida, pysyks sä pinnalla

 Aamu alkoi kivasti kirkossa, jossa oli perhemessu. Sieltä Mikaelin talolle syömään ruokaa. Ruoan jälkeen viittomakielen kurssille, joka kesti noin neljään. Sieltä sitten kotiin.

 Kotona Ilona oli innoissaan vastassa. Päätin sitten pestä sen, joten lähdin autotallista hakemaan sen ammetta. Aluksi pesin Ilonan. Siitä se ei oikein pitänyt, varsinkaan kun piti huuhdella pää. Sen jälkeen puettiin pelastuliivit päälle, ja alettiin uimaan. Ilona ymmärsi kyllä mitä pitää tehdä, mutta ei sitten viitsinyt kään uida. Eli koira pysyy pinnalla pitämällä jalat ammeen pohjassa, ja etutassut reunalla.

Sen jälkeen mentiin saunomaan. Saunassa Ilona nukahti istuvalteen. 

Kuivaaminen oli Ilonan mielestä ihan sikahauskaa. Ensin kuivattiin selkä, Ilona yritti syödä harjan, Sitten kuivattiin rinta, Ilona hyökkää hiustenkuivaajan kimppuun, kuivataan tassut, Ilona puree käteen ja viimeiseksi häntä, Ilona yrittää jahdata häntäänsä. Ilona on siitä kiva koira, et jos mun pitäis tehdä joku tyhmä asia, ni Ilona tekee sen mahdollisimman mukavaks. Esim. mun pitäis siivota sen lelut, Ilona ottaa juuri sen mitä olen siivoamassa suuhunsa ja lähtee juoksemaan ympäri taloa. Eikä sille tietenkään voi olla vihainen, kun se tapittaa suklaasilmillään lelu suussa.

Mut sit ku lähetää pimeel lenkil, ni se muuttuu iha eri koiraks. Se kävelee lyhyin askelin, koko vartalo jännittyneenä, ja saattaa haukkua katulamppujakin. Ehkä se vaan yrittää "suojella". Ja ei kai sitä kannata koiran luuloja itsestään pilata. Ilona ainakin loukkaantuu tosi helposti. Jos vaikka sitä ei tervehdi aamulla, se ei katso silmiin ennen kuin tulen koulusta kotiin, jolloin se on kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toinen yleinen tilanne on, jos meillä on koira hoidossa, niin jos Ilona näkee että silitän toista koiraa, se saattaa, mennä koppiinsa eikä tule sieltä, noin tuntiin. Myös jos puhuu makkarasta (yleisesti) ja avaa samalla jääkaapin, eikä sitten annakkaan neidille makkaraa, saattaa hän loukkantua pahoin, ja pahimmassa tapauksessa ruveta osoittamaan mieltään mm. repimällä vaatteita kaapista tai kantamalla ruokiaan ympäri taloa.

Iltalenkki meni hyvällä seuralla Emilian ja Pipan kanssa.

Tää mun koira on tämmöne kaksi turkin laatua omaava otus.

Tällainen ole lopputulos! Huom. tän kuvan piti tulla tokaks vimppana.

Pesun jälkeen Ilona pääsi puhtaana pöytään. Huomioikaa ylväs ilme. tämänkin kuvan piti tulla seuraavaa ennen...

Näin hän tuijottaa suklaasilmillään.

Mukava päivä oli, päivän jälkeen Ilona meni tyytyväisenä nukkumaan.

                                                  -Heidi-                                                                                    

Neljän seinän sisällä

  Mietin kauan et mitä tähän kirjottais. Istuin puol tuntii työpöydän ääres, ja mietin et mikä on aihe. Aihe, siis joo se asia, mistä kirjotetaan. Emmä semmosta keksi. Yhtäkkii vaan, kun tota tekstii kirjottelin, niin tuli ideaks et ei kaiken oikeesti tarvii aina kertoo jostain, niiku koulun aineis. Voi vaan kirjottaa. Ihmiset on liian väkivaltasii, joo se vois olla yks aihe, miks monet kirjottaa jostain asiasta. Emmä oikeesti keksiny mitään muuta tähän oli vaan pakko räveltää jotain.

  No mä voisin kirjottaa tän ekan jutun vähän niiku ittestäni. En haluu siitä mitään luetteloa, koska niitä on tylsä lukea. Eli voin alottaa iha alusta. Asun omakotitalossa Paimiossa vanhempieni, kahden siskon ja koiran kanssa. Omistan suurimman osan vapaa-ajastani koiralleni, ja hevosille. Luen mielelläni hyviä kirjoja, ja teen kaikkea mahdollista millä ei ole mitään järkeä. Tykkään kaikkien asioiden suunnittelusta, ja saatan joskus kuvitella vähän liikakin suunnitellessani esim. kesän kohokohtia. Puhun paljon, mutta (yllätys) tykkään hiljaisuudesta, enkä ymmärrä miksei joskus voisi vain pysähtyä, ja antaa kaiken muun mennä, ottaa vähän aikaa rennosti. Kesäisin suunnitelmissa olisi töitten jälkeen ottaa päiväunet. Viiden vuoden päästä varmaan istun samaan aikaan koneel ja kirjotellen jotain. Ei emmä oikeesti tiedä mikä must ees tulee. Jos tuiski vaiks huonekasvien hoitolan hoitaja. Joo mikä ammatti. Ei siis niiku tos proffassaki lukee nii tää mun tulevaisuus on sitä, et mä kirjotan sen mielee, ja pyyhin pois. Ei kaikkee tarvii tietää sillon, kun sitä kysytään. Miettikää sillon kun ite ootte ollu koulus, ni jos te ootte vastannu vääri, ni ei mitää, no problem ja elämä jatkaa matkaa. Kannattaa tehä mahdollisimman paljon kaikkee mistä ei ikinä tuu hyötymään mitään. Sillon joskus vanhempana sitten ku meilt kysytään uudestaan, ni me ollaan varmoja siitä.

-Heidi-