sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pulkkailua, Temppuilua ja Nalle!

Pahoittelen taas pidempää taukoa blogista, mutta mua ei vaan oo inspannu kirjottaa mistään vaikka ollaanhan me jotain tehtykkin :) Alotetaas nyt sitten vaikka perjantaista, eli meiän Jamo (mopoauto) lopetti yhteistyön koulun pihalle, joten siinä meni sitten jonkun aikaa, että päästiin kotiin. Tultiin äitin kyydillä kotiin ja käytiin sitten vielä hakemassa Hilda päikkäristä eli meni siinä jokunen aika sitten. Olin Olivian kanssa sopinut, että menen Keimon liikuttamaan valoisaan aikaan vielä. Pääsin puoli neljän maissa tallille. Keimo oli melkein kunnossa, lykättiin varusteet niskaan enää. Saatiin Eetu (Olivian serkku ja luokkakaveri) meiän mukaan, ja Veera tuli Viikarilla kanssa. Eli siis mä ja Veera ratsastettiin ja Olivia ja Eetu istu Keimon perässä pulkassa. Tai he vähän vuorotteli, kun Keimo ei oikein tykännyt molempia samaan aikaan vetää. Käytiin puranpojantien päässä ja tultiin takasin, ponit meni nätisti ja kovaa! Ja Keimolla on oikeasti tasapaino ja ryhti parantunut tosi paljon, se on kans mun mielestä vähän laihtunut, eli siis näillä näkymin näyttää siltä, että ollaan saatu ponia kulkemaan oikein eteen, kun kehitys näkyy. Hyvä Keimo!

Mäki rakastan tätä kännykän kameran laatuu! <3

Lauantaina ei tehty mitään, paitsi temppuiltiin vähän. Sivulletuloja otettiin kanssa ja ne näyttää jo mun silmään oikeesti tosi kivalta. Eli siis mä otin aikas rennosti kattelin telkkaria ja soitin pianoa sekä kitaraa. Mä oikeesti treenasin ite TOSI paljon eilen, soitin ensin puol tuntia kitaraa sen jälkeen kattomaan sen biisin siis sen saman pianolle, sit jatkoin kitaralla tunnin jonka jälkeen pidin tauon, sit soitin vielä pianoa puol tuntia ja illalla kitaraa vielä niin pitkään kunnes porukat käski nukkumaan, kyllähän nuo metallikielet hieman tuntuvat sormissa :D

Tänään eli sunnuntaina lähin aamulenkille melko myöhään ja lähin kävelemään metsän kautta Tarvasjoelle päin, ideana mennä kattomaan Annikan koiranpentua, matka oli mielenkiintoinen ja pääsin lopulta sitten perillekkin. Pikku hauvavauva, jonka nimi on muuten Nalle, on aivan erittäin suloinen rakkauspakkaus! Mä niin tykkään pennuista, mun mielestä Nalle muistuttaa kyllä tosi paljon saksanmetsästysterrieriä, vaikka poika sisältääkin bolognesea, kääpiövillistä ja karkeakarvaista kettuterrieriä. Aivan hirveen fiksun ja reippaan oloinen pentunen. Annika lupasi, että jatkossakin voidaan ihan mielellään käydä Nallea moikkaamassa. On Nalle sitten vaan söpö, Ilonakin innostui lapsellisiin leikkeihin ja hauvat juoksivatkin sitten ihan kunnolla. Voisin hyvin ottaa Nallen meille asumaan, ei mitään ongelmaa :) Opetin Nallea makaamaan ja kierimään. Leikattiin myös Annikan kanssa yhdessä Nallen kynnet, ens viikolla lupailin vähän mennä kuvaamaan, katsoo nyt millaisia ilmoja tuo lupailee, että viittinkö ees kameraa mihinkää ottaa. Pahoittelen kännykän kameranlaatua...






Oli pakko Ilonastakin sitten vauvakuva pistää! on se vaan ihana<3
Käveltiin takasin ja luntapyrytti ihan hirveesti, kun oltiin ovesta sissään päästy alkoi tuo kiltti ja kaunis aurinko paistamaan, joten seuraavaksi ohjelmassa on aksaa omassa pihassa.

   


    -Heidi-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti