Tässä siis esittäytyy Anu |
Anun parhaita puolia on reippaus, joka näkyy tilanteessa kuin tilanteessa, kyky rauhoittua todella nopeasti, ja tottelevaisuus. Anu on siis mukava lenkkikaveri jopa sateella, ja tarpeen tullen jää lattialle makaamaan, jos ei suuremmalle lenkille ole aikaa.
Anu rakastaa hirvenjalkoja, jotka saattavat välillä olla oikeita aarteita, joita ei saa lähestyä, eikä siirtää. Pallon kanssa leikkiminen saa myös paljon vauhtia tähän nuoreen neitiin, joskus ehkä vähän liikaakin...
Tänään päivälenkki meni Topiaksen seurassa, ja päästäisiä tuli tapettua vain YKSI, tilaisuuksia tappamiseen olisi ollut kyllä huomattavasti enemmän. Se on hauska, kun Anu saattaa ihan yhtäkkiä hypätä hirveen loikan ojaan, ja sit se kattoo siihen lumeen korvat höröllään ja kuuntelee missä se päästäinen menee. Kerran Anu hyppäsi yhteen tosi syvään ojaa, jossa lumi oli vielä aika ylhäällä, ja veti Tobben kauniisti peräänsä, siinä sitten oli naurussa pidättelemistä, kun koira pyydystää päästäisiä, ja Tobbe pitää käsin ja jaloin fleksistä kiinni. :D
Tässä on tää Anun raatelema päästäinen |
Tässä joitain kuvia meidän lenkiltä, ja täältä lapista:
Anu taas etsimässä päästäisiä |
Tässä on jotain tämmöstä "taiteellista" |
Lapland is so good place!
-Heidi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti